Alan yhteishankkeessa koottiin ja jaettiin tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä. Hankkeen tulokset palvelevat kaikkia Suomen vesihuoltolaitoksia.

Energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia on vesihuoltolaitoksilla vaihtelevasti. Mittarointitekniikan kehitys ja sen pienentyneet kustannukset tekevät entistä laajemman mittaamisen mahdolliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi.

Energiankäytön tehostamissuunnitelma kohdistuu Kuopiossa sekä omaan henkilöstöön että kaupungissa toimiviin pk-yrityksiin. Hankkeen toteutuksesta vastaa Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Sen lisäksi ohjausryhmään kuuluvat Kuopion Energia, Kuopion kaupungin tilakeskus, Jätekukko Oy sekä Motiva Oy.

Sen avulla kaupan energiankäyttö ja siitä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät.

Rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Tampere-talolle on laskettu rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Green Building Council Finland mittariston mukaan. Energiankäytön hiilijalanjälki mittaa käyttäjän toimintaa rakennuksessa ja on näin soveltuva mittari kiinteistön käyttäjän omien päästöjen mittaamiseen ja kehittämiseen.

Haluatko karsia turhaa energiankäyttöä ja pienentää energialaskua valtion tukemana? Se on mahdollista, kun asiantunteva ammattilainen osoittaa toimintaanne sopivat tehostamisen paikat.

Lasinvalmistus vaati paljon energiaa, jonka vuoksi tehtaalla tutkitaan mahdollisuuksia tehostaa lasiuunien energiankäyttöä. Hapen syöttö palamisprosessiin on yksi tarkastelluista keinoista päästä tavoitteisiin.

Saavutettujen säästöjen kerrannaisvaikutus (suorat ja epäsuorat) on yli 10 prosenttia valimon energiankäytöstä.

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää: Oman energiankäytön tuntemista ja seurantaa. Tietoa omista energiansäästömahdollisuuksista. Teknis-taloudellisesti kannattavien energiatehokkuustoimien määrittämistä ja toteuttamista. Energiatehokkuuden ottamista huomioon toimintatavoissa, investoinneissa ja hankinnoissa. Energianhankinnan eri mahdollisuuksien tuntemista.

Myös maakuntien ja alueiden strategiassa voi määrittää esimerkiksi sen, että toimija antaa erilaisia sitoumuksia muun muassa uusiutuvaan energiankäyttöön, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen tai resurssiviisauteen liittyen. Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu.