Alan terveiset Toimitusjohtaja Kai Puustinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry: Ilmastonmuutos ja energiamurros muuttavat yhteiskuntaa ja sähköalaa paljon, kun hiilineutraali uusiutuva sähkö korvaa vanhat tuotantotavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkön asentamiseen ja huoltoon tarvitaan paljon lisää osaavia ammattilaisia.

Ympäristöä säästävää valmistusprosessia voi vaatia vain tietyissä tapauksissa, esimerkiksi uusiutuvan energian tai sähkön hankinnassa.

Hankkeen aihealueet: korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi (teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla), energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla.

Aiemmin Vantaan Variassa suoritettu sähkö- ja automaatioasentajan tutkinto ja ala eivät ensimmäisenä houkutelleet, koska tuntui, ettei koulunpenkillä haettu koulutus tuntunut omalta. Maalämpöhuoltokeskus etsi TE-toimiston kautta oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneita nuoria, ja toimisto vinkkasi paikalle Aten.

Opiskelija Dias Valiak, 36 vuotta, kolmas opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka Dias Valiak muutti neljä vuotta sitten Suomeen ja opiskelee Stadin AO:ssa sähköasentajaksi. Ala valikoitui sen perusteella, että hänellä on aiempaa kokemusta radiomoduuleista ja työ on samantyyppistä.

Ylijäämälämpöä on mahdollista muuttaa sähköksi erilaisten tekniikoiden avulla.

Elinkaarikustannusten laskenta Esimerkkinä astianpesu: tilaajan määrittämä käyttöikä käyntiaika/vrk toimintapäivät/vuosi kontaktiaika (aika astian kastumisesta tuorevesihuuhteluun, DIN 10510-normin 120 sekuntia täyttää sairaala-astianpesun hygieniatason tunnelikoneilla) allastäyttöjen määrä/vrk pestävien korien lukumäärä/vrk sähkön hinta €/kWh kylmän ja kuuman veden hinta €/m 3 pesu

Energiainventaarion tulosten pohjalta yritys voi arvioida ovatko energia-asiat tarkastushetkellä kunnossa vai onko tarpeen tehdä tuotantolaitoksen kokonaisvaltainen energiakatselmus, jossa selvitetään lämmön-, sähkön-, polttoaineiden- ja vedenkulutus kattavasti sekä energiataloudellisesti kannattavat säästömahdollisuudet takaisinmaksuaikoineen.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.