Yksittäisten asuntojen sähkönkulutus määritetään asuntokohtaisen mittarin avulla, ja kiinteistön haltija laskuttaa asukkaalta maksua sähköstä ennalta sovitun laskentaperiaatteen mukaisesti. Tasejako Sähköverkon sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava aina tasapainossa, jotta sähkön laatu pysyy korkealla.

Suora eli välitön energiankulutus Sähkönkulutus: Tarkastelualueelta kirjataan tilat (myös päivämäärä ja kellonaika), joissa valot palavat tarpeettomasti (tyhjä tila, päivänvaloa riittävästi tai verhot edessä). Koneellisen ilmanvaihdon tehokkuuden selvittämiseksi mitataan tunnin päätteeksi luokassa hiilidioksidipitoisuus. Kirjataan tilat, opiskelijamäärä, päivämäärä ja kellonaika.

Huoneiston sähkönkulutus Mistä saan tietoa huoneistoni sähkönkulutuksesta? Entä miten voin arvioida, miten asukkaiden toiminnalla voi vaikuttaa sähkölaskuun? Vastaus: Oman huoneiston sähkönkulutustietoihin voi tutustua verkkoyhtiön verkkopalvelussa. Vinkkejä tietojen lukemiseen löytyy esimerkiksi Kulutustiedot verkosta - näin luet sähkönkulutustietojasi -videolta.

Kotilatauksen sähkönkulutus näkyy kiinteistön sähkölaskussa osana muuta kulutusta. Taloyhtiössä ladattavien autojen sähkönveloituksesta on sovittava erikseen (lisätietoa oheisessa "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon” -oppaassa). Useissa julkisissa sähköauton latauspisteissä on erillinen näyttö, joka kertoo ladatun energian määrän.

Jos sähkönkulutus painottuu aamupäivään ja/tai iltapäivään, itään (aamupäivä) ja/tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua. Paneelin kallistuskulma Tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti optimikulmasta poikettaessa. Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma.

Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?