Omakotitalo, Helsinki Aurinkoenergiaekspertin sähkölämmitteiseen omakotitaloon (sähkönkulutus 16 000 kWh/v) asennettiin vuonna 2012 nykyasennuksiin nähden pieni aurinkosähköjärjestelmä (1,845 kW p ). Paneelien asennussuunnaksi valittiin itä, katon lappeen suuntaisesti (kallistus 23 astetta), koska lännessä paneeleita varjostivat korkeat puut.

Vuonna 2011 yliopiston sähkönkulutus oli 7 200 MWh. Aurinkovoimala tuottaa vuosittain noin 160 MWh. Järjestelmä toimii myös tutkimus- ja opetuslaboratoriona, jossa selvitetään muun muassa aurinkokennojen verkkoliityntöjen toteutusta ja toimivuutta. Kampusalueelle asennettu aurinkovoimala ja pientuulivoimala ovat osa yliopiston omaa älykästä sähköverkkoa.

Yksittäisten asuntojen sähkönkulutus määritetään asuntokohtaisen mittarin avulla, ja kiinteistön haltija laskuttaa asukkaalta maksua sähköstä ennalta sovitun laskentaperiaatteen mukaisesti. Tasejako Sähköverkon sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava aina tasapainossa, jotta sähkön laatu pysyy korkealla.

Sähkönkulutus samoin kuin tuotantokin vaihtelevat suuresti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Pienimmillään hetkellinen kulutus voi olla jopa nolla tai lähellä sitä. Kulutus kasvaa esimerkiksi omakotitalossa suureksi, jos paljon sähköä kuluttavia laitteita on yhtä aikaa päällä. Näitä ovat esimerkiksi sähkökiuas, sähköuuni, keittolevyjä ja kuivausrumpu.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on 24,0 kWh/m2, öljynkulutus 397,9 kWh/m2 ja polttopuun kulutus 88,4 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 33. Taulukko 33.

Kotilatauksen sähkönkulutus näkyy kiinteistön sähkölaskussa osana muuta kulutusta. Taloyhtiössä ladattavien autojen sähkönveloituksesta on sovittava erikseen (lisätietoa oheisessa "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon” -oppaassa). Useissa julkisissa sähköauton latauspisteissä on erillinen näyttö, joka kertoo ladatun energian määrän.

Jos sähkönkulutus painottuu aamupäivään ja/tai iltapäivään, itään (aamupäivä) ja/tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua. Paneelin kallistuskulma Tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti optimikulmasta poikettaessa. Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma.

Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kaukolämmön nettotuotanto Espoossa oli 1 644,2 GWh ja sähkön nettotuotanto 595,9 GWh vuonna 2017 (Energiateollisuus ry, 2017). 3.2.3 Sähkönkulutus Vuonna 2017 Kauniaisissa kulutettiin sähköä 58 GWh, mikä oli sähkönkulutus myös vuonna 2016. Vuodesta 2015 sähkönkulutus (55 GWh) on noussut noin 5 %.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Nyt vuodelle 2020 arvioitujen PEF-kertoimien suhde on 20 %. 32 Taulukko 21 Kaukojäähdytyksen valtakunnallinen PEF-keskiarvo vuonna 2020 Lämpöpumppu Vapaajäähdytys 72 GWh Kompressori Yhteensä/ Keskiarvo1 Tuotanto 178 GWh 34 GWh 283 GWh Verkostohäviö 1% 1% Pumppauksen sähkönkulutus 5% 5% 5% COP 5,0 5,0 Sähkönkulutus (pumppaus + LP 45 GWh 4 GWh 9 GWh 57 GWh tai kompressori Sähkön PEF,