Lämmöntalteenotto vesihuoltolaitoksilla Vesihuoltolaitoksilla primäärilämmön tarvetta voi kannattavasti korvata lämmöntalteenotolla (LTO) ja lämpöpumpuilla. Lämpöenergiaa voi ottaa vesihuoltolaitoksilla talteen muun muassa prosessin hukkalämpövirroista, käsiteltävästä vedestä ja poistoilmasta.

Lämmöntalteenoton kesä- ja talviasento Koneellinen ilmanvaihto, jossa on lämmöntalteenotto, pitää säätää keväisin ja syksyisin. Kesällä tuloilma saadaan viileämmäksi, kun lämmöntalteenotto ohitetaan. Kesäajaksi myös ilmanvaihdon lämmityspatteri kytketään pois päältä, jottei se esimerkiksi yöaikaan lämmitä tarpeettomasti tuloilmaa.

Käytännössä kaikkiin uusiin taloihin rakennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmaa poistetaan keittiöstä, pesutiloista ja vaatehuoneista. Poistettava lämmin ilma kulkee lämmöntalteenottolaitteen eli LTO-laitteen läpi, jossa siitä otetaan mahdollisimman paljon lämpöenergiaa talteen.

Hyödynnä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa mahdollisuuksien mukaan tuloilman viilennyksessä. Lämmöntalteenotolla voidaan oikeissa olosuhteissa siirtää kylmää poistoilmasta lämpimämmän tuloilman viilennykseen.

. ‒ Kannattaa myös tarkistaa, että ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on varmasti päällä. Energiataloudellisuutta merkittävästi parantava lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, ja joissain vanhemmissakin konemalleissa, Suur-Uski toteaa.

Energiatehokkainta on varustaa ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla, jolloin poistoilman lämpöä voidaan hyödyntää tuloilman lämmityksessä. Kaikki ilmanvaihtokoneet vaativat puhdistusta ja säätämistä, jotta ne toimivat oikein ja energiatehokkaasti. Väärin mitoitettuina tai säädettyinä sisäilman laatu kärsii ja aiheutuu vedon tunnetta ja melua.

Myös ilmanvaihdon toiminta ja se, onko poistuvassa ilmassa lämmöntalteenottoa, vaikuttaa merkittävästi lämmitystarpeeseen. Lämmitysjärjestelmän valintaa tai remonttia suunniteltaessa on syytä tarkasti miettiä koko kokonaisuus: lämmityksen, ilmanvaihdon ja viilennyksen sekä vedenlämmityksen tarve ja mitoitus.

. – Ilmanvaihtokoneesta kannattaa tarkistaa, että lämmöntalteenotto on päällä. Lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa ja joissain vanhemmissakin koneissa mallista riippuen, neuvoo Kettunen. Myös kerrostaloasunnoissa voi olla huoneistokohtainen ilmanvaihtokone.

Nykyinen ilmanvaihtokone on myös oman aikansa tekniikkaa ja sen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on noin 45 prosenttia. Nykyisten ilmanvaihtokoneiden hyötysuhde on hyvinkin 70 prosentin luokkaa ja ylikin. Lämmöntalteenoton ajatuksena on estää talon lämpöä karkaamasta ilmanvaihdon mukana harakoille, joten siksi kyseessä on merkittävä asia.

Tässä yhteydessä olisi järkevää harkita koko ilmanvaihtolaiteen vaihtamista uuteen ja paremmalla lämmöntalteenoton hyötysuhteella varustettuun malliin. Nykyisen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on varsin vaatimaton 49 prosenttia ja uudemmilla koneilla on mahdollista päästä jopa yli 80 prosentin vuosihyötysuhteisiin.