Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni. Talousveden puhdistuksen ja jakelun sähkönkulutukseen vaikuttavat eniten veden siirtoon tarvittavat pumppaukset. Vedenkäsittelyn tarve ja siihen kuluva energia riippuu raakavesilähteestä.

Kuvan data: Energialaskennan testivuodet nykyilmastossa – Ilmatieteen laitos Yleisesti ottaen aurinkosähköjärjestelmän hankinta on kannattavinta kohteissa, joissa sähkönkulutus on merkittävää kesäpäivinä. Esimerkiksi kauppakiinteistöissä kylmälaitteet kuluttavat suuria määriä sähköä vuodenajasta riippumatta.

Mitattavia tietoja voivat olla esimerkiksi sisäilman lämpötila, kosteus ja hiilidioksidipitoisuus, valaistustaso sekä lämpöenergian ja laitteiden sähkönkulutus. Antureilla on mahdollista havainnoida myös esimerkiksi läsnäoloa. Mittaustietoja tarkastelemalla voidaan myös arvioida laitteiden ja järjestelmän kuntoa sekä havaita mahdollisia vikatilanteita, kuten vesivuotoja.

Yksittäisten asuntojen sähkönkulutus määritetään asuntokohtaisen mittarin avulla, ja kiinteistön haltija laskuttaa asukkaalta maksua sähköstä ennalta sovitun laskentaperiaatteen mukaisesti. Tasejako Sähköverkon sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava aina tasapainossa, jotta sähkön laatu pysyy korkealla.

Älykkäät sähköverkot – aurinkosähkö osana tulevaisuuden sähköjärjestelmää Aurinkopaneelit tuottavat sähköä päiväaikaan, jolloin myös sähkönkulutus ja sähkön markkinahinta ovat tyypillisesti yöaikaa korkeammalla. Aurinkosähköjärjestelmät toimivatkin valoisina vuodenaikoina sähkön kulutushuippuja tasaavana tekijänä. Aurinkosähkön tuotanto on kuitenkin sääriippuvaista.

Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022. Teollisuustuotannon määrää kuvaava volyymi-indeksi kasvoi 24 % samalla ajanjaksolla, mutta kehitys oli hyvin erisuuntaista eri sektoreilla.

Kotitalouksien sähkönkulutus oli 23 TWh. Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 61 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 14 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta. Kotitalouksien energiankulutus kasvoi 27 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta).

Ruutukoon kasvaessa myös sähkönkulutus kasvaa. Kannettavat tietokoneet ovat jo hyvin suorituskykyisiä, joten ne soveltuvat niin työ- kuin pelikoneiksikin ja kuluttavat jopa 80 prosenttia vähemmän sähköä kuin pöytäkoneet. Tärkein kotona vaikuttava teko on huolehtia kaikkien viihdelaitteiden sammuttamisesta käytön päätyttyä.

Suora eli välitön energiankulutus Sähkönkulutus: Tarkastelualueelta kirjataan tilat (myös päivämäärä ja kellonaika), joissa valot palavat tarpeettomasti (tyhjä tila, päivänvaloa riittävästi tai verhot edessä). Koneellisen ilmanvaihdon tehokkuuden selvittämiseksi mitataan tunnin päätteeksi luokassa hiilidioksidipitoisuus. Kirjataan tilat, opiskelijamäärä, päivämäärä ja kellonaika.