Huoneiston sähkönkulutus Mistä saan tietoa huoneistoni sähkönkulutuksesta? Entä miten voin arvioida, miten asukkaiden toiminnalla voi vaikuttaa sähkölaskuun? Vastaus: Oman huoneiston sähkönkulutustietoihin voi tutustua verkkoyhtiön verkkopalvelussa. Vinkkejä tietojen lukemiseen löytyy esimerkiksi Kulutustiedot verkosta - näin luet sähkönkulutustietojasi -videolta.

. – Myös sähkönkulutus on vähentynyt kolmanneksen valaistuksen ja saattolämmitysten automatisoinnin ansiosta, Pentti Saukko kertoo. Neste Hiironen sai energiahankkeeseen valtion energiatukea. Tuki mukaan laskien hankkeen takaisinmaksuajaksi on arvioitu 5,7 vuotta. – Tällä menolla tavoite toteutuu. Kaiken kaikkiaan olemme hankkeeseen erittäin tyytyväisiä.

Uunien sähkönkulutus on huomattava tehtaan muuhun energiankulutukseen verrattuna. – Olemme nyt päättäneet luopua nykyisestä pintakäsittelyjärjestelmästä ja haemme tilalle toista ratkaisua. Vaihtoehtoina voi olla investointi uuteen märkämaalausjärjestelmään tai hankkia maalauspalvelut alihankkijalta, Simola toteaa.

Hyödyllisiä mittauksia ovat esimerkiksi lämpöpumpun lämpökerroin eli COP (Coefficient of Performance), lämpöpumpun sähkönkulutus, lämmönjakoon ja keruuseen liittyvät mittaukset sekä olosuhteet.

Kovilla pakkasilla kaikki tarpeettomat sähkölaitteet ja mukavuuslämmitykset auton sisätilalämmitys mukaan lukien on syytä sammuttaa, välttää sähköuunin ja -kiukaan käyttöä sekä ajoittaa auton moottorin esilämmitys ja sähköauton lataus niille tunneille, jolloin sähkönkulutus yhteiskunnassa on muuten vähäisempää.

Kotilatauksen sähkönkulutus näkyy kiinteistön sähkölaskussa osana muuta kulutusta. Taloyhtiössä ladattavien autojen sähkönveloituksesta on sovittava erikseen (lisätietoa oheisessa "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon” -oppaassa). Useissa julkisissa sähköauton latauspisteissä on erillinen näyttö, joka kertoo ladatun energian määrän.

Jos sähkönkulutus painottuu aamupäivään ja/tai iltapäivään, itään (aamupäivä) ja/tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua. Paneelin kallistuskulma Tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti optimikulmasta poikettaessa. Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma.

Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?