Päästökauppa Päästökauppa on markkinapohjainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kusannustehokkaasti. Valtioilla on valittavanaan erilaisia keinoja hallita ja rajoittaa päästöjään. Perinteisesti päästöjä on rajoitettu hallinnollisin ohjauskeinoin, joita ovat muun muassa erilaiset määrärajoitteet ja ohjearvot.

Päästökauppadirektiivi on ohjannut vuonna 2005 alkanutta Euroopan unionin sisäistä päästökauppaa. Päästökaupan lainsäädäntökehikosta säädetään päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY). Siinä säädetään muun muassa päästökauppaa koskevasta päästökatosta.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 5 prosenttia ja päästökaupan päästöt 19 prosenttia. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6049. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 30.5.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/khki Kuva. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina 1990-2023.

EU:n päästökauppa koskee kaikkia Euroopan talousalueen lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja, mikäli niitä ei ole erityisin perustein rajattu päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle. Vuosina 2013–2023 päästökauppa koskee kuitenkin pelkästään Euroopan talousalueella sijaitsevien lentoasemien välisiä lentoja.

Nopea ilmastoneutraalisuus edellyttää muun muassa, että • päästökauppa on keskeisin ja nykyistä vahvempi ohjauskeino päästökauppasektorilla. • päästöjen ohjaus päästökauppasektorin ulkopuolella kasvaa merkittävästi. • emme tarvitse uusia tuotantotukia, veroja tai kieltoja. 6 Mirja Tiitinen 10.2.2020 Uusia tilastointitarpeita – resurssit?

Strategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään vuoden 2017 aikana valmistuvassa keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa.

Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa, ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli niin sanotun taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut.

Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.

Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinot on kirjattu syyskuussa 2017 hyväksyttyyn keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, KAISU otsikolla ”Kohti ilmastoviisasta arkea”.