Omakotitalo, Helsinki Aurinkoenergiaekspertin sähkölämmitteiseen omakotitaloon (sähkönkulutus 16 000 kWh/v) asennettiin vuonna 2012 nykyasennuksiin nähden pieni aurinkosähköjärjestelmä (1,845 kW p ). Paneelien asennussuunnaksi valittiin itä, katon lappeen suuntaisesti (kallistus 23 astetta), koska lännessä paneeleita varjostivat korkeat puut.

Vuonna 2011 yliopiston sähkönkulutus oli 7 200 MWh. Aurinkovoimala tuottaa vuosittain noin 160 MWh. Järjestelmä toimii myös tutkimus- ja opetuslaboratoriona, jossa selvitetään muun muassa aurinkokennojen verkkoliityntöjen toteutusta ja toimivuutta. Kampusalueelle asennettu aurinkovoimala ja pientuulivoimala ovat osa yliopiston omaa älykästä sähköverkkoa.

Kuvan data: Energialaskennan testivuodet nykyilmastossa – Ilmatieteen laitos Yleisesti ottaen aurinkosähköjärjestelmän hankinta on kannattavinta kohteissa, joissa sähkönkulutus on merkittävää kesäpäivinä. Esimerkiksi kauppakiinteistöissä kylmälaitteet kuluttavat suuria määriä sähköä vuodenajasta riippumatta.

Yksittäisten asuntojen sähkönkulutus määritetään asuntokohtaisen mittarin avulla, ja kiinteistön haltija laskuttaa asukkaalta maksua sähköstä ennalta sovitun laskentaperiaatteen mukaisesti. Tasejako Sähköverkon sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava aina tasapainossa, jotta sähkön laatu pysyy korkealla.

Älykkäät sähköverkot – aurinkosähkö osana tulevaisuuden sähköjärjestelmää Aurinkopaneelit tuottavat sähköä päiväaikaan, jolloin myös sähkönkulutus ja sähkön markkinahinta ovat tyypillisesti yöaikaa korkeammalla. Aurinkosähköjärjestelmät toimivatkin valoisina vuodenaikoina sähkön kulutushuippuja tasaavana tekijänä. Aurinkosähkön tuotanto on kuitenkin sääriippuvaista.

Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022. Teollisuustuotannon määrää kuvaava volyymi-indeksi kasvoi 24 % samalla ajanjaksolla, mutta kehitys oli hyvin erisuuntaista eri sektoreilla.

Kotitalouksien sähkönkulutus oli 23 TWh. Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 61 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 14 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta. Kotitalouksien energiankulutus kasvoi 27 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta).

Myös sektorin sähkönkulutus oli 19 TWh. Palvelujen energiankulutus on kasvanut 33 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta). Samalla jaksolla palvelusektorin rakennusten pinta-ala kasvoi 54 %. Kasvua on ollut kaikilla sektoreilla, mutta erityisen voimakkaasti liikerakennuksissa, joiden kokonaispinta-ala kasvoi 59 %. Kuva 1.

Sähkönkulutus samoin kuin tuotantokin vaihtelevat suuresti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Pienimmillään hetkellinen kulutus voi olla jopa nolla tai lähellä sitä. Kulutus kasvaa esimerkiksi omakotitalossa suureksi, jos paljon sähköä kuluttavia laitteita on yhtä aikaa päällä. Näitä ovat esimerkiksi sähkökiuas, sähköuuni, keittolevyjä ja kuivausrumpu.

Katselmuskohde * Kiinteistökatselmus Teollisuuskatselmus Kohteen nimi * Kohteen osoite * Kohteen rakennustilavuus (rm3, karkea arvio riittää) Kohteen vuotuinen sähkönkulutus (MWh/vuosi, karkea arvio riittää) Kohteen vuotuinen lämmön tai polttoaineen kulutus (MWh/vuosi, karkea arvio riittää) Kohteen vuotuinen vedenkulutus (m3/vuosi, karkea arvio riittää) Vapaamuotoinen kuvaus kohteesta