Ulkoseinän lisäeristäminen voi olla perusteltua julkisivukorjauksen yhteydessä. Samalla yleensä myös asumisviihtyys paranee. Pientaloissa lisäeristäminen on perusteltua esimerkiksi silloin kun vanhan puulla, rappauksella tai mineriittilevyillä, eli asbestisementtilevyillä, verhoillun talon pinta puretaan ja korvataan uudella pinnoitteella.

Lue lisää >> Muita säästötapoja Kotitaloussähkö: Valaistukseen LED-lamput Vanhojen laitteiden vaihtaminen energiatehokkaisiin Talo: Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen tai uusiminen Seinien lisäeristäminen Ylä- ja alapohjan sekä maata vasten olevien seinäosien lisäeristäminen Talon vaipan lämpöteknisten ominaisuuksien parantaminen Sivun tiedot perustuvat sähkölämmityksen tehostamisohjelma

Kohteessa katon rakenne on sellainen, että yläpohjan lisäeristäminen on vaikeaa. Ikkunoiden uusiminen vaikuttaa uuden lämmitystavan mitoitukseen, mikä puoltaa uusimisen ajoittamista lämmitysmuutoksen yhteyteen. Samalla investointi uusiin ikkunoihin pienentää rakennuksen korjausvelkaa ja parantaa asumisolosuhteita.

Toteutetut toimenpiteet: julkisivujen peruskorjaus ja lisäeristäminen katon peruskorjaus ja lisäeristäminen ikkunoiden uusiminen kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä ilmanvaihtojärjestelmän muutos koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon lämmöntalteenotolla tuloilman viilennys maalämpökaivoista saatavalla energialla kiinteistöautomaation uusiminen valaistuksen uusiminen aurinkopaneelien

Rakentamisvaiheessa lisäeristyksen kustannus on pieni – lisäeristäminen jälkikäteen on aina hankalampaa ja kalliimpaa. Hanki rakennukseen energiatehokkaat A++ -luokan ikkunat: Ikkunat ovat rakennuksen lämmöneristyksen kannalta heikoin osa. Ikkunoiden energiatehokkuutta on helppo vertailla energialuokituksen avulla (ks. linkki oikeassa palstassa).

Tyypillisiä korjauksia aikakauden rakennuksille ovat erilaiset rakenteelliset korjaukset, kuten katon ja julkisivun korjaaminen ja mahdollinen lisäeristäminen sekä ikkunoiden korjaaminen tai vaihtaminen energiatehokkaammiksi. Automaation kannalta merkittävässä roolissa ovat kuitenkin rakennusten LVI- ja sähköjärjestelmien sekä tietoliikenneverkon saneeraukset.

Rakennuksen ulkopuolinen lisäeristäminen on kustannustehokasta toteuttaa vain julkisivuremontin yhteydessä, jonka ajoitus riippuu julkisivun kunnosta. Kannattavuutta kannattaa arvioida myös riskienhallinnan näkökulmasta, koska pienentyvä energiankulutus suojaa jatkossa korkeilta energian hinnoilta.

Lisäeristäminen ei kuitenkaan ole pelkästään kannattava korjaustoimenpide. Mikäli rakennukseen tulevaisuudessa tehdään laajempi ulkovaipan korjaus, voidaan lisäeristämistä harkita tuolloin. Ikkunat ovat rakennuksessa kohtuullisen energiatehokkaat, joten niiden uusiminen ei energiatehokkuuden näkökulmasta ole tarpeellista.

Jos lisäeristäminen on toteutettavissa helposti, sitä kannattaa harkita lämmitystapamuutoksen yhteydessä. Myös vanhat käyttöikänsä päässä olevat lahovikaiset ikkunat kannattaa uusia lämmitystapamuutoksen yhteydessä energiatehokkaisiin. Uusien energiatehokkaiden ikkunoiden valinnassa on apuna ikkunoiden energialuokitus.

Jos esimerkiksi hankit maalämpöpumpun, lisäeristäminen ei ole enää niin kannattavaa kuin sähkölämmityksellä. Poikkeuksena säännöstä ovat lämpöenergian säästön yhteydessä toimet, jotka koskevat oman aurinkosähkön tai tuulisähkön tuottoa. Vaikka pörssisähkönä ostettu sähkö olisi muuten edullista kesällä, sähkön hinnassa on aina sähköveroa ja siirtomaksua.