Lailla pantaisiin täytäntöön muutettu päästökauppaa koskeva direktiivi rakennusten erillislämmityksen, tieliikenteen ja eräiden muiden alojen päästökaupan osalta. Muutetun päästökauppadirektiivin myötä EU:ssa perustetaan uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa.

Lentoliikenteeseen päästökauppaan mukaan uusiutuvien polttoaineiden tukimekanismi Lentoliikenteen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostetaan 1.1.2024 alkaen. Päästökaupan ilmastovaikuttavuutta lisätään poistamalla asteittain maksutta jaettavat päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä. Myös päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään.

Päästökauppajärjestelmän uudistus laajentaa EU:n päästökauppaa uusille alueille Päästökauppajärjestelmän uudistus nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Tuki valmistellaan vuosille 2021–2025 päivitettyjen päästökaupan valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti. Maksettavan tuen suuruus määräytyisi muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Lain tavoitteena on korvata päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.

Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.

Joustojen rooli korostuu, kun velvoite kiristyy Valtioneuvosto pitää hyvänä, että päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennysvelvoitteita koskevan taakanjakoasetuksen soveltamisala säilyisi pääpiirteissään nykyisenä. Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.

Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli niin kutsutun taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ”Kohti ilmastoviisasta arkea” valmistui vuonna 2017.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.