Maalämpöön siirryttyämme maksamme talomme lämmityksestä enää noin 400‒500 euroa”, Viljanmaa toteaa. Maalämpöön siirtyminen käynnistyi järjestelmän kapasiteetin valinnalla. Seuraavaksi Viljanmaiden tontille tuli porakalusto poraamaan maalämpökaivoa, minkä jälkeen asennettiin kylmäaineputkisto.

Se on investoinniltaan maalämpöä edullisempi ja oikein mitoitettuna parantaa lämmityksen energiatehokkuutta. Energianeuvonnassa on kuitenkin havaittu, että osalle ilma-vesilämpöpumppuun siirtyneistä on tullut yllätyksenä tukilämmityksen tarve kovilla pakkasilla.

Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla. Fossiilisia polttoaineita käyttäviin rakennuskohtaisiin lämmitysjärjestelmiin avustusta ei myönnetä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi investointi maalämpöön tehdään useammaksi vuosikymmeneksi ja se on taloudellisesti kannattava, riippumatta siitä saako hankkeeseen tukia vai ei.

Tyypillisimpiä lämpöpumppuratkaisuja ovat maalämpö-, ilma-vesilämpö-, ilma-ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput. Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa tukeen kohdennettiin 24 miljoonaa euroa. Avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden Avustus on kertaluontoinen, ja se maksetaan takautuvasti yhdessä erässä.

Uusi takausmalli kohdistuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. ”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat monesti pidemmällä aikavälillä rahallisesti kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen

Nyt harkinnassa olevia ehdotuksia ovat muun muassa maalämpö- ja aurinkopaneeli-investoinnit. ‒ Katselmuksessa kaikki olennainen tieto nykytilanteesta kerättiin yhteen raporttiin ja analysoitiin, mikä helpottaa käsittämään kaupungin kokonaisenergiataseen, hiilidioksidipäästöt ja uusiutuvien energioiden potentiaalin.

Hakijoista 71 % on ilmoittanut vaihtavansa fossiilisen lämmityksen vesi-ilmalämpöpumppuun, 19 % on ollut vaihtamassa maalämpöön ja 7 % kaukolämpöön. Pieni osuus hakijoista on päätynyt muihin ratkaisuihin, kuten sähkölämmitykseen, jota on täydennetty usein ilmalämpöpumpulla.

Lisäksi rahoituksella voisi uusia rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa.

Suosituimpia lämmitysmuotoja hakemuksissa ovat ilma-vesilämpöpumput sekä maalämpö”, kertoo ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.