Avainsanat: kunta-alan energiatehokkuussopimus, kunnat, kuntapäättäjät, kuntavaalit, kestävä kehitys, ilmastonmuutos Podcastin voit kuunnella Spotify-musiikkipalvelussa: Palaa otsikoihin

Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997.

Energiatehokkuussopimukseen liittyminen kannattaa Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Kunta-alalle on oma sopimusjärjestelmänsä, jonka tavoitteena on integroida energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvan energian mahdollisimman kattava hyödyntäminen kunnan normaaliin arkeen ja käytössä oleviin johtamisjärjestelmiin.

Vuonna 2014 allekirjoitettu bioenergia-alan energiatehokkuussopimus eli tuttavallisemmin Kutteri on edistänyt toimia, joilla biolämmitysjärjestelmien polttoaineenkulutusta, lämmityskustannuksia ja savukaasupäästöjä voidaan vähentää.

Yksi kuntien vaikuttavimpia tapoja tehostaa energiankäyttöään on kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS), joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus. Kunnat ja kuntayhtymät liittyvät sopimukseen liittyjäkohtaisella sopimuksellaan, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.