Puollot saivat Koppö Energia Oy:n uusiutuvan metaanin tuotantoinvestointi Kristiinankaupunkiin, Westenergy Oy:n hiilidioksidin talteenottolaitos Mustasaareen ja Helen Oy:n ilma-vesilämpöpumppulaitos Helsinkiin.

Avustukset energiaremontteihin ja öljylämmityksestä luopumiseen ovat jo saavuttaneet suuren suosion, ja olen hyvin iloinen, että niitä voidaan jatkaa ja laajentaa”, ministeri Kari sanoo. 100 miljoonaa euroa asuinrakennusten energia-avustukseen Asuinrakennusten energia-avustukseen kohdistetaan valtion asuntorahastosta vuosina 2022–2023 yhteensä 100 miljoonaa euroa.

Talvikuukausina energianeuvonta johti sähkönkulutuksen pienenemiseen keskimäärin kymmenellä prosentilla, BCDC Energia -hankkeen tutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta summaa.

Noin puolet yrityksistä teollisuudessa ja energia-alalla uskovat investoivansa myös tuotantoprosessin energiankäytön tehostamiseen. Yli 90 % vastaajista sanoo yrityksen ottavan energiatehokkuuden huomioon aina tai useimmiten korvaus- tai uusinvestointien sekä prosessimuutosten yhteydessä.

Mukaan lähteneitä yrityksiä olivat Helsinki Shipyard, Koskisen, Niiralan Kulma, Valio, Vantaan Energia, VSV-Energia, LähiTapiola, Neve, Forchem, IKEA ja Tibnor. Lisäksi hankkeessa oli mukana ETJ + -järjestelmää jo pidempään käyttäneitä yrityksiä, jotka ovat tuoneet esille omia näkemyksiään ja kokemuksiaan järjestelmän käytöstä.

Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla. Fossiilitaloudesta halutaan nyt vauhdilla eroon. Nämä investoinnit kehittävät myös Suomen energiahuoltovarmuutta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

Energia- ja ilmastotyöstä sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksesta ovat Luuppi-podcastissa keskustelemassa energia-asiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta, toimitusjohtaja Suvi Holm Ekokumppaneilta ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki Lempäälästä. Keskustelua vetää viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen Motivasta.

Energianeuvoja auttaa kuntalaisia asumismuodosta riippumatta energia-asioissa. Viime vuoden kysytyimpiä aiheita olivat erilaiset lämpöpumput, aurinkopaneelit ja tuet. Energianeuvoja kirittää myös kuntia ja pk-yrityksiä kohti energia- ja ilmastotavoitteita tukemalla energiatehokkuussopimuksien toteuttamista ja energiakatselmuksien käynnistämistä.

Virenojan koulun oppilaat Erika Torila , Rafael Matikkala sekä Venla Lammensalo ja Nooa Inkinen kertovat, mitä energia on, miten sitä voi säästää ja millaista oli osallistua Energiansäästöviikon Agenttiseikkailuun. – Agenttina oleminen ja jo pelkkä sana agenttiseikkailu, tekee muutoin aika vaikeasta energia-aiheesta heti paljon hauskempaa ja jännempää oppilaille.

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimusten avulla toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamia energiatehokkuusvelvoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Sopimuksiin on sitoutunut laaja joukko teollisuuden, energia- ja palvelualana yrityksiä sekä kuntia.