Suomessa direktiivin velvoitteet on päätetty toteuttaa jatkamalla ja laajentamalla vapaaehtoista neuvontamenettelyä pakollisten tarkastuksien sijaan. ”Talotekniikan oikeilla säädöillä ja kunnossapidolla on väliä. Parempi energiatehokkuus myös usein kohentaa asumisviihtyvyyttä ja säästää rahaa.

Lailla pantaisiin täytäntöön muutettu päästökauppaa koskeva direktiivi rakennusten erillislämmityksen, tieliikenteen ja eräiden muiden alojen päästökaupan osalta. Muutetun päästökauppadirektiivin myötä EU:ssa perustetaan uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa.

Direktiivin toimeenpanossa sekä rakennusten perusparannussuunnitelman laatimisessa kuullaan ja osallistetaan vahvasti sidosryhmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Yritysten, kuntien ja kaupunkien, kuluttajien ja rakennusten omistajien ja muiden sidosryhmien näkemyksiä kerätään 30.6.2024 asti auki olevalla kyselyllä. Ota kantaa -kysely (vastaa 30.6.2024 mennessä).

Samalla on tarkoitus panna täytäntöön RED III -direktiivin edellyttämät kansalliset säännökset. Direktiiviperusteisilla uusilla säännöksillä varmistetaan, että direktiivin mukaiset uusiutuvan energian tavoitteet liikenteessä saavutetaan Suomessa vuonna 2030. ”Uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee jatkossakin, jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä.

Edelliset Motivan kriteerit ja ohjeet tälle hankintakategorialle on julkaistu vuonna 2019, ja ne eivät ole ottaneet huomioon esimerkiksi vuonna 2021 voimaan tullutta puhtaiden ajoneuvojen direktiiviä ja sitä toimeenpanevaa lainsäädäntöä. Edellisten kriteerien laadinnan jälkeen liikenteen käyttövoimamuutos on edennyt vauhdilla.

Ekosuunnitteluasetus toimii vastaavalla tavalla puitesääntelynä kuin voimassa oleva direktiivi, ja sen nojalla annetaan erilaisia tuoteryhmiä tai tuotejoukkoja koskevia delegoituja säädöksiä tarkemmista vaatimuksista. Lähivuosina valmistellaan paljon uusia ekosuunnitteluvaatimuksia. Valmistelua tehdään komission johdolla.

Direktiivi asettaa yksityiskohtaisia vaatimuksia sille, miten jäsenvaltioissa mitataan lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä lämpimän käyttöveden kulutusta. Vaatimukset edellyttävät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.

Motiva tuki valtion ministeriöitä ja virastoja energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa sekä direktiivien päivityksissä. Kehitimme entistä vaikuttavampia energiatehokkuusneuvonnan muotoja sekä yhteistyöprojekteja elinkeinoelämän kanssa muun muassa pilotoiden syväselvityksiä energiatehokkuuden parantamiseksi.

Haakana oli vuosia rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen yhdyshenkilö, ja hän koordinoi direktiivin toimeenpanoa. ”Maarit Haakana on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Kehitystyö on vaatinut poikkeuksellista sitoutumista ja yhteistyötä niin suomalaisten sidosryhmien kuin myös Euroopan komission kanssa.

Tähän velvoitteeseen tulee vapautumismahdollisuuksia, jotka tarkentuvat direktiivin kansallisen toimeenpanon aikana.