Kilpailussa etsittiin ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

Vähähiilisyyden tavoitteet edellyttävät, että merkittävä osa suomalaisista pienentää asumisen hiilijalanjälkeä muun muassa energiaremonteilla, uusiutuvalla energialla sekä kestävillä asumistottumuksilla.

Kuntakentällä on jo hyvin suurta kiinnostusta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kiertotaloutta. Nyt on oikea aika edetä puurakentamisessa puheista tekoihin, kuten Tampereella on ansiokkaasti tehty, sanoo Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö ja tuomariston jäsen Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Pienempi kulutus vaikuttaa kukkaron lisäksi hiilijalanjälkeen. Motivan kuluttajaneuvonta ja Energiaviraston alueelliset energianeuvojat ympäri Suomen kampanjoivat syksyllä vastuullisen ja tiedostavan energian- ja vedenkäytön puolesta. – Valtaosalle energian ja veden säästäminen tarkoittaa pieniä tekoja.

Se vastaa lähes 270 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä. Energiakriisin myötä ennätysmäärä toimia ja säästöä Vuonna 2022 uusia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä toteutettiin lähes 5 400, mikä on ennätyksellinen määrä. Yksistään viime vuoden toimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä yli kaksi terawattituntia.

Vaihtoehtoisen käyttövoiman valinta vähentää autoilun aiheuttamia ympäristöhaittoja ja pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. ‒ Tarvitsemme vaihtoehtoisia käyttövoimia, jotta voimme vähentää öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä ja samalla vähentää ilmakehään tulevaa hiilen päästöä.

Siirtyminen vähäpäästöisten työkoneiden käyttöön ja työkoneiden oikeanlainen käyttötapa auttavat pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä ja liikenteen päästöjä. ‒ Koulutuskokonaisuus liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Kilpailussa etsittiin innovatiivista ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen tai omavaraisuuden parantamiseen.

Energian tehokas käyttö on edellytys hiilineutraaliudelle Vuosina 2017–2021 tehdyt energiatehokkuustoimet leikkaavat vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 2,3 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa yli 220 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä.

Kulutusperäinen hiilijalanjälki puolittuu vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Edelläkävijyys tarkoittaa, että kunnat ylittävät päästö-, kierrätys- ja hiilijalanjälkitavoitteissaan Suomen valtakunnalliset tavoitteet. ”Sillä, että Fisu-kunnat kiristävät resurssiviisaustavoitteitaan nyt, on tärkeä signaali koko Suomelle. Ilmasto- ja jäteasiat eivät ole hävinneet mihinkään.