Rakentamisella on keskeinen merkitys energiankäytön ja päästöjen vähentämisessä Rakennuksilla on merkittävä vaikutus energiankäyttöön. Yksinomaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.

Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia energiankäytön tehostamisessa. ESCO-palvelu on varteenotettava tapa parantaa energiankäyttöä sekä uudistaa energiateknisiä järjestelmiä tehokkaiksi. Esitteessä on tietoa muun muassa ESCO-palvelun periaatteista, ESCO-hankinnan valmistelusta ja hankintatavoista.

kuukausittain (kaukolämpö, sähkö) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin

Myös maakuntien ja alueiden strategiassa voi määrittää esimerkiksi sen, että toimija antaa erilaisia sitoumuksia muun muassa uusiutuvaan energiankäyttöön, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen tai resurssiviisauteen liittyen. Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu.

Alkuvaiheessa seurantapalavereja kannattaa pitää useammin ja jatkossa esimerkiksi kerran vuodessa käydä läpi olennaisimmat energiankäyttöön vaikuttavat asiat. Energiakatselmus voidaan uusia tai päivittää, kun edellisestä katselmuksesta on kulunut kolme vuotta.

Mittauksen perusteella voidaan analysoida jäähdytysjärjestelmän toiminnallisuutta sekä arvioida järjestelmän energiankäyttöä luotettavammin. Jos kiinteitä energiankulutusmittareita ei ole eikä väliaikaisten seuranatamittauksien asentaminen ole mahdollista, tulee jäähdytysjärjestelmän energiankäyttö arvioida laskennallisesti.

Katselmustietojen säännöllinen päivittäminen tärkeää Aikaisemmin kohteissa tehtyjen katselmusten tietoja on tarpeellista jatkuvasti, esimerkiksi vuosittain, päivittää ja täydentää samalla, kun kohteessa seurataan toteutetun katselmuksen jälkeen energiankäytön ja energiatehokkuuden muuttumista ja kehittymistä ja tehtyjen tehostamistoimenpiteiden vaikutuksia.

Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä.

Kuntien energiankulutuksesta lähes 90 prosenttia koostuu kiinteistöjen lämmityksestä ja muusta energiankäytöstä. Kunta uusiutuvan energian edistäjänä Jotta uusiutuvan energian käyttöä ja sen tuotantoa voidaan lisätä, pitää tavoitteet liittää esimerkiksi johtamisjärjestelmään sekä erilaisiin strategioihin ja sitoumuksiin.

Muun muassa linjojen pesuaikojen ja tuotteiden suodatusten optimointi eivät vaadi juurikaan investointeja, mutta niiden vaikutus energiankäytön ja jätteen määrään pienenemiseen ovat nähtävissä nopeasti. Luonnollisesti optimoinnit vaativat kuitenkin merkittävän määrän seurantaa sekä henkilöstöresursseja ja näin ollen ovat kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen.