Lämmitys Taloyhtiössä lämmitysenergiaa tarvitaan tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu tyypillisesti noin 20–30 % ostetusta lämmitysenergiasta. Tilojen lämmitystarvetta aiheuttavat lämpöhäviöt rakenteiden, kuten yläpohjan ja seinien kautta, sekä ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma.

Huonekohtainen lämmitys helpottaa myös vikatilanteiden havaitsemista ja hillitsee ylläpitoon liittyviä kuluja. Asuntojen lisäksi lämpötila-antureita ja termostaatteja asennetaan myös yleisiin tiloihin, jolloin esimerkiksi rappukäytäviä voidaan pitää hallitusti viileämpinä kuin asuntoja.

Ilmanvaihdon säädöt talviasetuksille Lämmityskauden käynnistyessä on varmistettava, ettei samanaikainen lämmitys ja jäähdytys ole mahdollista.

Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 15 000 kWh, veden lämmitys sähköllä 1950 €. Vesipetojen perheen suihkunkäyttö maksaa 3150 € vuodessa. Neljä henkilöä aamuisin 2 min ja iltaisin 4 min suihku. Vuodessa vettä kuluu 157 680 litraa, kylmä vesi noin 480 €. Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 6 000 kWh, veden lämmitys sähköllä noin 780 €.

Pientalossa energiankulutus jakaantuu seuraavasti. huonetilojen lämmitysenergia noin 40-60 % käyttöveden lämmitys noin 10-25 % tuloilman esilämmitys noin 5-15 % huoneisto- ja kiinteistösähkö noin 20-30 % Huonetilojen lämmitys Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja pesutilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen.

Tyypillisesti vanhan sähkölämmitteisen asunnon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: huonetilojen lämmitys 50 prosenttia, käyttöveden lämmitys 20 prosenttia, taloussähkön osuus 30 prosenttia. Suurissa ja vanhoissa taloissa tilojen lämmityksen osuus voi olla jopa 80 prosenttia.