Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina.

Hanke kytkeytyy edellä mainittuun Koppö Energia Oy:n hankkeeseen siten, että suurin osa Mustasaaressa talteenotetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin Kristiinankaupunkiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Jätteenpolttolaitokselle suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitos poistaisi sen savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia.

Se tuottaisi Lahti Energia Oy:n Kymijärvi II ja III voimalaitosten savukaasuista erotetusta hiilidioksidista ja elektrolyyserillä tuotetusta vedystä metanoimalla tuotettua uusiutuvaa metaania verkkoon syötettäväksi. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 410 GWh metaania ja noin 128 GWh lämpöä vuodessa.

Biokaasu koostuu lähinnä metaanista ja hiilidioksidista. Kaasun koostumus riippuu mädätettävästä biomassasta ja mädätysprosessista. Energiakäytön kannalta biokaasun olennaisin aine on metaani, jota kaasussa on yleensä 50–70 prosenttia. Hiilidioksidin osuus on vastaavasti 30–50 prosenttia.

Nyt Business Finlandin toimivalta laajenisi koskemaan kaikkia asetuksen alla myönnettäviä tukipäätöksiä vedyn tuotantoa ja varastointia sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskeville hankkeille.

Kasvava puu sitoo ilmasta hiilidioksidia. Yksi kuutiometri CLT- levyjä sisältää tuotantoprosessin jälkeen edelleen 676 kg hiilidioksidia. HOISKOn CLT-levyjen vuosituotanto on noin 40 000 m 3 , mikä vastaa 27 000 tonnia talteen otettua hiilidioksidia.

Hiilimonoksidi ja hiilidioksidi Hiilivetyä sisältävän polttoaineen palaessa syntyy ensin hiilimonoksidia eli häkää (CO). Kun häkä reagoi hapen kanssa, syntyy hiilidioksidia (CO 2 ). Pakokaasut saattavat sisältää ajoittain paljonkin häkää. Hiilivedyt Osa polttoaineesta kulkeutuu palamattomana moottorin läpi. Tästä aiheutuu hiilivetypäästöjä (HC).

Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.

Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Reformoinnissa voidaan käyttää myös biometaania, jolloin hiilen kiertokulku on periaatteessa suljettu.