Siirry sisältöön

11 hakutulosta

Näytä hakutuloksia aihealueittain
Julkaisuvuosi
Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen yhteisiä tavoitteita energiankäytön tehostamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Kansallisesti työtä ohjataan muun muassa energia- ja ilmastostrategian toimenpideohjelmilla ja kansallisella lainsäädännöllä.
Tällä pyritään siihen, että Euroopan unioni saavuttaa 40 prosentin päästövähennystavoitteen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2021 astui voimaan Eurooppalainen ilmastolaki, jonka myötä sitouduttiin saavuttamaan vähintään 55 prosentin päästövähennys vuotteen 2030 mennessä.
Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen yhteisiä tavoitteita energiankäytön tehostamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteisiin pyritään energia- ja ilmastodirektiiveillä, joista tärkeimpiä ovat Energiatehokkuusdirektiivi , Päästökauppadirektiivi ja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi .
JTF on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä. Rahastolla lievennetään sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia, joita vähähiilinen siirtymä aiheuttaa EU:n aluetalouksille ja työllisyydelle.
Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kansallisen kiertotalousohjelman mahdollistama kiertotaloustiedon ja verkostoitumisen solmukohta, joka on nyt vuoden ajan yhdistänyt eri kiertotalouden toimijoita ja tiedon lähteitä sekä tarjonnut tietoa ja tukea siirtymisessä kiertotalousyhteiskuntaan. ”Euroopan unioni luotsaa eurooppalaista taloutta kestävämpään suuntaan.
1.7.2024 8.29 TEM: EU:n edellyttämä kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma lähetetty komissiolle Suomi lähetti 28.6.2024 kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa (NECP) päivityksen Euroopan komissiolle. Suunnitelma sisältää kansalliset tavoitteet sekä tähän mennessä päätetyt politiikkatoimet EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
JTF on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä. Rahastolla lievennetään sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia, joita vähähiilinen siirtymä aiheuttaa EU:n aluetalouksille ja työllisyydelle.