Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina.

Hanke kytkeytyy edellä mainittuun Koppö Energia Oy:n hankkeeseen siten, että suurin osa Mustasaaressa talteenotetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin Kristiinankaupunkiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Jätteenpolttolaitokselle suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitos poistaisi sen savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.

Erityisesti otetaan huomioon hankkeet, jotka mahdollistavat hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamista tai mahdollistavat hiilinegatiivisuuden esimerkiksi hiilidioksidin talteenotolla ilmasta. Hakemukset tulee jättää Euroopan komissiolle 10.3.2021 mennessä.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

Lahteen onkin jo suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn tuotannon Power-to-Gas -laitos, joka muuttaa hiilidioksidin ja tuulivoimasähkön kaasupolttoaineeksi.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1. Korkean GWP-arvon omaavat F-kaasut tulee korvata ilmastoystävällisillä vaihtoehdoilla.

Ensimmäisellä hakukierroksella Neste Oyj sai 88 miljoonaa euroa Porvoon jalostamon kehittämiseksi vihreän vedyn tuotantoon ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Toisella hakukierroksella Neste Oyj sai 135 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jolla yhtiö kehittää kemiallisen kierrätyksen kapasiteettia Porvoon jalostamolla.