Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina.

Hanke kytkeytyy edellä mainittuun Koppö Energia Oy:n hankkeeseen siten, että suurin osa Mustasaaressa talteenotetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin Kristiinankaupunkiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Jätteenpolttolaitokselle suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitos poistaisi sen savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia.

Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.

Erityisesti otetaan huomioon hankkeet, jotka mahdollistavat hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamista tai mahdollistavat hiilinegatiivisuuden esimerkiksi hiilidioksidin talteenotolla ilmasta. Hakemukset tulee jättää Euroopan komissiolle 10.3.2021 mennessä.

Lahteen onkin jo suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn tuotannon Power-to-Gas -laitos, joka muuttaa hiilidioksidin ja tuulivoimasähkön kaasupolttoaineeksi.

Ensimmäisellä hakukierroksella Neste Oyj sai 88 miljoonaa euroa Porvoon jalostamon kehittämiseksi vihreän vedyn tuotantoon ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Toisella hakukierroksella Neste Oyj sai 135 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jolla yhtiö kehittää kemiallisen kierrätyksen kapasiteettia Porvoon jalostamolla.

Öljyä kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa taloa kohden, jolloin pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia. Kuntien käytössä on noin 5 100 öljyllä lämpiävää rakennusta, ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat noin 150 kilotonnia hiilidioksidia vuodessa.

Vihreän siirtymän hankkeet voivat liittyä muun muassa: energiainfrastruktuuriin uuden energiateknologian käyttöönottoon vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa: energiainfrastruktuuriin uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maa/merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmöntalteenotto) vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että luonnollisten hiilinielujen lisäksi Suomessa poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä teknisin keinoin (CCS ja BECCS), ja talteen otettu hiilidioksidi varastoidaan pitkäikäisiin tuotteisiin tai geologisiin muodostelmiin.