Elinkaarikustannuslaskenta – LCC (Life Cycle Costing) Elinkaarikustannuslaskenta kertoo, mitä hankittava tuote tulee organisaatiolle maksamaan, ei ainoastaan investointihetkellä, vaan myös käytön aikana ja käytöstä poistettaessa, esimerkiksi sähkö-, huolto- ja jätemaksuina. Varsinkin energiaa käyttävien laitteiden käyttökustannukset voivat olla jopa hankintahintaa suuremmat.

standardoitu tiedonsiirtoprotokolla M-bus Avoin, kansainvälinen ja standardoitu tiedonsiirtoprotokolla Modbus Yleisesti käytetty tiedonsiirtoprotokolla, ei kuitenkaan standardoitu PIR Passive Infrared, passiivinen infrapuna RT-kortisto Rakennusalan tietopalvelu ja laatujärjestelmä kestävään rakentamiseen SRI Smart Readiness Indicator, rakennusten älyvalmiusindikaattori ST-kortisto Sähkö

Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.

Älykkääseen verkkoon kuuluu myös akkuja, sähkö- ja hybridiautoja sekä sähköavusteisia polkupyöriä ja sähköskootteri. Kuva. Lappeenrannan teknillisen yliopiston pihalla on autokatosten katokset tehty aurinkopaneeleista. Kuva Jero Ahola.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien

Kaukolämpökatselmuksessa vastuuhenkilöinä voivat toimia Motivan kouluttamat energiakatselmoijat (lämpö-katselmoija (L) tai sähkö-katselmoija (S)) tai myös Motivan hyväksymät niin sanotut hakijavastuuhenkilöt. Kaukolämpökatselmukselle on sisällöllisesti kolme vaihtoehtoa: A: Koko kaukolämpöverkon ja siihen liittyvien energiantuotantolaitosten katselmointi.

Lämmitysenergiana voidaan käyttää esimerkiksi sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä. Ilmakiertoisessa lattialämmityksessä lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen. Ilmalämmitys Perinteisessä ilmalämmityksessä ilma lämmitetään keskitetysti ja ilma jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä.

Teollisuuden vuotuisesta energiankäytöstä on katselmustoiminnan piiriin tullut lämmön ja polttoaineiden osalta 125,8 TWh ja sähkön osalta 47,1 TWh. Kuva 1. Energiakatselmustoimintaan myönnetty TEM-tuki ja katselmuskohteiden lukumäärä 1992–2018.