16 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.
Vähentyneen lämpökuorman vaikutus jäähdytysenergian tarpeeseen on tulevaisuudessa nykyistä helpompi määrittää, kun sähkön alamittauksia tulee lisää. Vanhoja valaisimia pitkäikäisemmät ledit tulevat säästämään myös valaisinten vaihdossa kuluvaa työaikaa. Toistaiseksi ledit eivät ole kuitenkaan tulleet vielä käyttöikänsä päähän.
Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).
Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.
Parempi pumppu olisi säästänyt sähkössä n. 900 € vuodessa ja sen käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €.
Sähköllä saattolämmitystä voidaan myös tuottaa kohteisiin, joiden haluttu lämpötila on jopa 600 °C. On huomattava, että korkeissa lämpötiloissa kustannukset nousevat myös merkittäviksi. Sähkösaaton etuna on sähkösaaton suhteellisen alhainen hinta, verrattuna toisiin saattolämmitysmuotoihin. Toinen vaikuttava asia on sähkösaaton tuotevalikoiman kasvaminen.