Siirry sisältöön

151 hakutulosta

Sähkön tavallista tarkempi kulutusmittaus auttaa ymmärtämään, mihin sähköä kuluu, jolloin mahdolliset säästötoimet osataan kohdistaa oikein. Lämmitystehon tai -energian mittauksessa tarvitaan tieto lämpöä kuljettavan nesteen lämpötilasta ja virtausmäärästä. Patteriverkon, lattialämmityksen tai käyttövesikierron kohdalla lämpötilamittaus on tehtävä meno- ja paluuputkesta.
Taloyhtiö tai kotitalous voi kilpailuttaa sähkössä sähkönmyynnin osuuden. Sähkön siirtohintoja ei pysty kilpailuttamaan, vaan ne määräytyvät sen mukaan, minkä sähköverkkoyhtiön alueella rakennus sijaitsee. Mistä vesilasku muodostuu? Vesilaitos laskuttaa taloyhtiöltä vesilaskussa: raakaveden (kylmä vesi) vesimaksun, jätevesimaksun ja perusmaksun.
Kaikissa kokoluokissa pyydettiin tarjouksia bensaja dieselkäyttöisten autojen lisäksi myös bioetanoli-, maakaasu-, sähkö- ja hybridiautoista. Ajotapakoulutuksia suositellaan Kestävien hankintojen periaatepäätöksen mukaisesti kaikille valtionhallinnon autonkäyttäjille. Tästä johtuen puitejärjestelyyn kilpailutettiin omana osa-alueena myös taloudellisen ajon koulutus.
Kylpyhuoneen lattialämmityksen pitäminen päällä kesällä Kylpyhuoneessamme on sähköllä toimiva lattialämmitys. Kannattaako sitä pitää päällä kesällä, kun lämmitystarvetta ei ole? Vastaus: Kosteiden tilojen lattialämmityksen tehtävä on mukavuustekijöiden lisäksi kuivattaa lattia, jotta vältetään kosteusvaurioilta.
Sitä voidaan käyttää myös jäädytyksessä, mutta tulee muistaa, että silloin lämpöpumppu kuluttaa sähköä. Ilmalämpöpumpussa on ulko- ja sisäyksikkö, joille tulee löytyä sopivat asennuspaikat. Koska lämpö leviää ilman kautta tulee varmistaa, että tilat ovat sellaiset, että lämmin ilma pääsee leviämään vapaasti. Tarvittaessa voidaan asentaa useita sisäyksiköitä.
Laadukkaan ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 4 ‐7 vuotta, jos keskimääräinen vuotuinen energiansäästö on  3 000 kWh ja sähkön hinta on 0,12€/kWh.    Tulosten tulkintaan vaikuttavat myös   Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005‐2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien  olosuhteiden erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. 
Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Teksti ja taitto: Motiva Oy.
Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja. Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on hyvin edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Haittapuolena on korkea lämmitysenergian hinta.
Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.
Tuotantokeittiön sähkön CO2-päästöt olivat suurimmat vaihdellen 68,9–70,1 % kokonaispäästöistä. Lämpöenergian CO2-päästöt vaihtelivat 29,9–31,3 % kokonaispäästöistä. Esiselvityksen perusteella Juankosken tuotantokeittiön CO2-päästöjä on mahdollisuus vielä pienentää prosesseja kehittämällä.