Avainsanat: kunta-alan energiatehokkuussopimus, kunnat, kuntapäättäjät, kuntavaalit, kestävä kehitys, ilmastonmuutos Podcastin voit kuunnella Spotify-musiikkipalvelussa: Palaa otsikoihin

Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus on systemaattinen tapa pienentää energiankulutusta Energiatehokkuussopimus tarjoaa tehokkaan välineen tavoitteiden saavuttamiseen. Se asettaa selkeät tavoitteet, tarjoaa asiantuntija-apua ja parhaita käytäntöjä energiatehokkuuden parantamiseksi sekä auttaa kuntia sitoutumaan pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Energiatehokkuussopimukseen liittyminen kannattaa Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Kunta-alalle on oma sopimusjärjestelmänsä, jonka tavoitteena on integroida energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvan energian mahdollisimman kattava hyödyntäminen kunnan normaaliin arkeen ja käytössä oleviin johtamisjärjestelmiin.

Vuonna 2014 allekirjoitettu bioenergia-alan energiatehokkuussopimus eli tuttavallisemmin Kutteri on edistänyt toimia, joilla biolämmitysjärjestelmien polttoaineenkulutusta, lämmityskustannuksia ja savukaasupäästöjä voidaan vähentää.

Yksi kuntien vaikuttavimpia tapoja tehostaa energiankäyttöään on kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS), joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus. Kunnat ja kuntayhtymät liittyvät sopimukseen liittyjäkohtaisella sopimuksellaan, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.