Kunta-alalle on oma sopimusjärjestelmänsä, jonka tavoitteena on integroida energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvan energian mahdollisimman kattava hyödyntäminen kunnan normaaliin arkeen ja käytössä oleviin johtamisjärjestelmiin. Liittyvä kunta, kaupunki tai kuntayhtymä sitoutuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

Siinä on myös arvioitu korjaustoimenpiteiden odotettu energiansäästö, päästövähennykset sekä muut vaikutukset. Strategia on laadittu ympäristöministeriön käynnistämissä hankkeissa. Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun REMPPA-hankkeessa on kartoitettu rakennuskannan tila, korjaustoimenpiteet sekä Suomen politiikkatoimet.

Uudistuksella edistetään energiansäästöä ohjaamalla kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla laskutuksessa siirrytään toteutuneeseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen ja varmistetaan energiankulutusta koskevan tiedon saanti.

Uudistuksen tavoitteena on edistää energiansäästöä ohjaamalla kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla laskutuksessa siirryttäisiin toteutuneeseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen, ja varmistettaisiin energiakulutusta koskevan tiedon saanti. Esitys liittyy EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoon.

Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energiantuotannon tai -käytön tehostamista. Etusijalla ovat hankkeet, joissa hyödynnetään muita kuin polttoon perustuvia teknologioita. Näiden jälkeen etusijalla ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannon hankkeet verrattuna lämmön erillistuotannon hankkeisiin.

Tämä tarkoittaa 3,9 TWh uutta vuotuista energiansäästöä kaudella 2024–2030, kun se on 2,3 TWh kaudella 2021–2024. Suomi on täyttänyt selvästi kauden 2014–2020 säästövelvoitteen pääosin energiatehokkuussopimusten tuottamilla säästöillä. Se on tavoitteena myös jatkossa.

Energiansäästövelvoite kiristyy Energiansäästövelvoite vuosille 2021–2030 nousee nykyisestä 0,8 prosentista asteittain 1,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa 3,9 TWh uutta vuotuista energiansäästöä kaudella 2024–2030, kun kauden 2021–2024 se on 2,3 TWh.

Lämmityskauden päättyessä lämmitys ja ilmanvaihto laitetaan kesäkuntoon sekä asumismukavuuden että energiansäästön vuoksi. Lämmityslaitteet suljetaan ja ilmanvaihtolaitteet puhdistetaan ja säädetään kesäasentoon. Kaiken kaikkiaan on tärkeä varmistua, ettei laitteissa ole päällä asetuksia, joilla on vastakkaisia vaikutuksia sisälämpötilaan.

Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä. Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.

Tässä tutkimuksessa ohjauskeinoina olivat energiansäästöön kannustava informaatio-ohjaus verkossa sekä sosiaalinen normi, jota edusti osalle kotitalouksia tarjottu tieto sähkönkulutuksesta verrattuna muihin samankaltaisiin kotitalouksiin. Kotitaloudet saivat energianeuvontaa 12 kuukauden ajan sähköpostitse.