Syväselvitykset kohdistuvat kohteen omaan energiankäyttöön. Syväselvitysten tarkoituksena on edistää energiansäästöä, energiatehokkuuden parantumista, uusiutuvan energian käytön osuuden kasvattamista tai muuten yrityksen energiankäytön muuttumista vähähiiliseksi. Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin.

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on:  7 1. analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen 2. energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

Työpaja kannattaa järjestää, kun energiakatselmoijalla on riittävä näkemys ja tuntemus kohteen energiankäytöstä ja sen nykytilasta. Työpajassa on hyvä käydä systemaattisesti läpi vähintään tyypillisten pääkohteiden energiankäytön nykytilanne, ongelmat ja tunnistetut kehitystarpeet.

Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 20 % (n. 807 GWh/a), sähköenergian säästöpotentiaali 6 % (n. 200 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 7 % (n. 2,7 milj. m3). 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 5 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, energiankäyttö, 70 - 500 GWh/a (21 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö 70

3.4.3 Energiakatselmus Onko koko organisaation energiankäyttöä - ja kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen analysoitu? Onko energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettu merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit, prosessit)?

Energiakatselmusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi organisaation on: a) analysoitava koko organisaation energiankäyttöä ja -kulutusta mittaus- tai muuhun dataan perustuen b) energiankäytön ja kulutuksen analyyseihin perustuen tunnistettava merkittävät energiankäytön alueet (osa organisaatiosta, joka merkittävästi vaikuttaa energiankäyttöön ja kulutukseen, tilat, laitteet, systeemit

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Lue lisää »           Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

0.0 LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 Vuotuinen säästö energialaskussa lähtötilanteeseen verrattuna (€/a) ** 0 0 37,525 39,415 40,597 41,815 98,832 Päästöt tCO2ekv/a ** 37.9 37.9 21.3 20.4 19.6 18.7 7.1 *laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön **laskenta perustuu todelliseen energiankäyttöön ***Tavoitteena päästötön rakennus Laajennettu PTS laadittu/päivitetty: 28.11.2022

Tarkastelu edellytetään tehtäväksi, mutta laajuus ja yksityiskohtaisuus voidaan päättää kohde‐ kohtaisesti.    4.2.1 LVI‐järjestelmät  Tekstissä analysoidaan voimalaitoksen LVI‐järjestelmät ja raportoidaan niiden energiankäytön merkitys ja ener‐ giatehokkuus.