Motiva on käynnistänyt yhteishankkeen, joka selvittää Suomen teollisuuden puhallin- ja pumppausjärjestelmien energiankäytön tehostamismahdollisuuksia. Työ keskittyy erityisesti sähkömoottoreilla toimiviin puhallin- ja pumppusovelluksiin, joiden energiatehokkuus kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun rakennetaan tai uusitaan järjestelmiä.

Toissijaiset tavoitteet kohdistuvat energiansäästötoimien sää s tövaiku tuksiin ja energiankäyttöön rakennuspinta-alaa tai -tilavuutta ko h den . ] T oteutettuja energiansäästötoimia [Organisaation jo toteuttamat energiansäästötoimet kuvataan luvussa 3.7.]

Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä.

Tehdastaseen tarkoituksena on esittää havainnollisessa muodossa tehtaan vuotuinen energiankäyttö yhdellä kuvalla.

Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan tuotannossa käytettävän parasta käyttökelpoista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön tehokkuutta. Uuden ympäristönsuojelulain nojalla myös kaukolämpöyritykset joutuvat hakemaan uutta ympäristölupaa.

Energiatehokkuuspalveluiden kilpailutus Hankinnan toinen osa koski energiatehokkuuden asiantuntijapalveluita, kuten energiakatselmuksia, rakennusten energiatodistuksia, määräaikaistarkas­ tuksia, kiinteistöjen energianhallintaa, toimistolait­ teiden ja valaistuksen energiankäytön selvittämistä sekä säästötoimenpiteiden toteutusta.

Sopimustoiminnalla tehostetaan liittyjän omaa energiankäyttöä ja samalla säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita ja kustannuksia. Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Toiminta on tuottanut hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta, jotka pystytään näyttämään toteen johdonmukaisen seurannan ja raportoinnin ansiosta.

Kun ne toimivat oikein, asuminen on terveellistä, turvallista ja kuluttaa energiaa mahdollisimman vähän. ”Asumiskustannuksista suurin osuus on energiankäyttöä”, kertoo Samuli Könkö , Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja.

tehostuminen 40 % Muita oppilaitoksia 8 850 6800 Säästövaikutus 690 MWh/a 38% Ammattikorkeakouluja 1 7800 7800 Keskussairaala 1 27000 27000 Katuvalaistuksesta uusitaan 50 % Erikoissairaaloita 2 5000 10000 Energiankäytön tehostuminen 45 % Terveyskeskuksia 6 1350 8100 Säästövaikutus 1418 MWh/a 16% Hoitolaitoksia 3 1800 5400 Virastokeskuksia 2 8000 16000 Säästynyt energia 2108 MWh/a 30%

Asiakkaan tulee saada laskun mukana tai esimerkiksi internetin välityksellä tietoja energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista, energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoa muiden samanlaisten kuluttajien energiankäytöstä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lämmityksen, jäähdytyksen ja vedenkulutuksen kustannusten jakamisesta.