Energiankäytön seuranta ja järkevyyden arvioiti on otettava osaksi jokapäiväistä työskentelyä. Kulutusseurannalla arvioidaan energiankäytön järkevyyttä seuraamalla ominaiskulutuksia esimerkiksi kWh/ruoka-annos tai astianpesun yhteydessä kWh/pesty astiamäärä. Mahdollisiin muutoksiin on tärkeää reagoida heti ja selvittää mistä ne johtuvat.

Energiansäästöviikko on oivallinen lähtölaukaus tehokkaan energiankäytön edistämiseen kouluissa, joissa oman energiankäytön hallintaa vasta aloitellaan. Energiansäästöviikon aineistoista saa valmista materiaalia omien tempausten suunnitteluun. Yhtä hyvin Energiansäästöviikon viettäminen sopii oppilaitoksille, joissa energiatehokkuuden tavoittelu on jo osa arkipäivää.

Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia energiankäytön tehostamisessa. ESCO-palvelu on varteenotettava tapa parantaa energiankäyttöä sekä uudistaa energiateknisiä järjestelmiä tehokkaiksi.

Energiatehokas puhtaan veden pumppaus Pumppauksiin kuluu iso osa vesilaitoksen energiankäytöstä. Kevyen puhdistusprosessin pohjavesilaitoksilla verkostopumppauksen osuus energiankulutuksesta vaihtelee tyypillisesti 30–70 % välillä. Joissain laitoksissa pumppauksiin voi kulua yhteensä jopa yli 90 % energiankäytöstä.

Energiatehokas ilmastus Yli puolet jätevedenpuhdistamon energiankäytöstä kuluu ilmastukseen. Optimoimalla hapen- ja ilmantarve sekä ilmansyötön energiankäyttö, on mahdollista saavuttaa merkittävää energiansäästöä.

-luokkalaisille Sivulle on koottu materiaalia ja tehtäviä energiankäytön ja -kulutuksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat keinoja omatoimiseen energiankulutuksen pienentämiseen niin kotona kuin koulussa.

Energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia on vesihuoltolaitoksilla vaihtelevasti. Mittarointitekniikan kehitys ja sen pienentyneet kustannukset tekevät entistä laajemman mittaamisen mahdolliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi.

Rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Tampere-talolle on laskettu rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Green Building Council Finland mittariston mukaan. Energiankäytön hiilijalanjälki mittaa käyttäjän toimintaa rakennuksessa ja on näin soveltuva mittari kiinteistön käyttäjän omien päästöjen mittaamiseen ja kehittämiseen.

Myös maakuntien ja alueiden strategiassa voi määrittää esimerkiksi sen, että toimija antaa erilaisia sitoumuksia muun muassa uusiutuvaan energiankäyttöön, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen tai resurssiviisauteen liittyen. Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu.

. • TransEcon keskeisiä tavoitteita ovat tieliikenteen energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttöönoton lisääminen. • VTT koordinoi TransEco-ohjelmaa, jonka tutkimusosapuolia ovat VTT:n lisäksi Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Metropolia ja Turun AMK.