Kotilatauksen sähkönkulutus näkyy kiinteistön sähkölaskussa osana muuta kulutusta. Taloyhtiössä ladattavien autojen sähkönveloituksesta on sovittava erikseen (lisätietoa oheisessa "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon” -oppaassa). Useissa julkisissa sähköauton latauspisteissä on erillinen näyttö, joka kertoo ladatun energian määrän.

Jos sähkönkulutus painottuu aamupäivään ja/tai iltapäivään, itään (aamupäivä) ja/tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua. Paneelin kallistuskulma Tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti optimikulmasta poikettaessa. Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 60,0 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 48 31.

Rakennuksen lämmönjakopiirin pumppauksen sähkönkulutus lasketaan luvussa 6.1, jolloin sitä ei lasketa mukaan lämpöpumpun apulaitteiden sähkönkulutukseen.

Ilmanvaihtojärjestelmän jälkilämmityspatterin tarvitsema sähköenergia lasketaan lämmitysjärjestelmän osana. 3.4 Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus yhteensä Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähköenergian kulutukset on esitetty taulukossa 14. Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönenergian kulutus lämmittävät huoneilmaa.

Rakennuksen lämmönjakopiirin pumppauksen sähkönkulutus lasketaan kaavassa 6.4, jolloin sitä ei lasketa mukaan lämpöpumpun apulaitteiden sähkönkulutukseen.

Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 43,4 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 46 31.

Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kaukolämmön nettotuotanto Espoossa oli 1 644,2 GWh ja sähkön nettotuotanto 595,9 GWh vuonna 2017 (Energiateollisuus ry, 2017). 3.2.3 Sähkönkulutus Vuonna 2017 Kauniaisissa kulutettiin sähköä 58 GWh, mikä oli sähkönkulutus myös vuonna 2016. Vuodesta 2015 sähkönkulutus (55 GWh) on noussut noin 5 %.