Mallilan keskusterveysaseman vuoden 2003 energiankäyttö ja säästöpotentiaali on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 2 on esitetty toimenpide-ehdotukset ehdotetussa toteuttamisjärjestyksessä.

Mikäli tilanne on päinvastainen, jää ilmoitus ylläpito-organisaatiolle usein tekemättä ja johtaa näin liian pitkiin käyntiaikoihin ja tarpeettomaan energiankäyttöön. Jos käyttäjien ja ylläpito-organisaation välillä olisi sovittu säännöllisestä tietojen vaihdosta, voitaisiin tarpeetonta energiankäyttöä pienentää. Taloteknisten järjestelmien huollosta vastaa kaupungin tilakeskus.

Kuva 2 Esimerkki raaka-aineiden kuljetusten energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen esittämisestä tuotteittain 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1000 800 600 MJ / tonni 400 CO2 kg / tonni 200 0 Raaka-aine 1Raaka-aine 2Raaka-aine 3 2.3.5 Kuljetuskaluston tekniset ominaisuudet Energiankäytössä kuvataan kuljetuskaluston, esim. autokaluston keskeiset energiankulutukseen ja päästökuormitukseen

Mallilan ala-asteen ja liikuntahallin vuoden 2004 energiankäyttö ja säästöpotentiaali on esitetty taulukossa 1.

Pientalon energiankäytön hiilijalanjälki vuodessa (kaukolämmön hiilijalanjälki edustaa suomen keskiarvotuotantoa ja sähkön hiilijalanjälki 5 vuoden keskiarvoa (sisältäen myös nettotuonnin).

Oston alihankinnat • Tuotekehitys ja -suunnittelu • Raaka-aineiden varastointi • Rakenteelliset ratkaisut • Pakkaaminen • Työn ohjeistus • Tuotannon ohjaus • Työvaiheiden automatisointi • Tuotannon apulaitteistot • Prosessoitavan kiertomateriaalin vähentäminen • Prosessijätteen vähentäminen • Sekalaisen jäterouheen vähentäminen • Uusi valmistustekniikka • Koneasetusten optimointi • Energiankäytön

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Rakenteista energiankäytön kannalta oleellisimpia ovat tavallisesti ikkunat ja muut lasirakenteet sekä nosto- ja liukuovet tai muut isot ovet.

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.