Energiatehokkuussopimukset näkyvät painokkaasti myös Suomen valmistelussa olevassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa, jossa ne ovat mukana yhtenä toimivimpana keinona tehostaa energiankäyttöä Suomessa.

Energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia on vesihuoltolaitoksilla vaihtelevasti. Mittarointitekniikan kehitys ja sen pienentyneet kustannukset tekevät entistä laajemman mittaamisen mahdolliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi.

Alan yhteishankkeessa koottiin ja jaettiin tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä. Hankkeen tulokset palvelevat kaikkia Suomen vesihuoltolaitoksia.

Kulutusseuranta mahdollistaa tehokkaan ja tavoitteellisen energiankäytön. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajallisista vaihteluista ja energian vuotokohdista. Seuranta mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen. On tärkeää varmistaa, että kaikki laitteet huolletaan asianmukaisesti ja ajallaan.

Lue lisää 4.1.2023 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

4.1.2023 10.00 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Energiatehokkuustyökalun testauksessa energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.

Vuonna 2026 voimaan astuva velvoite koskee jatkossa kaikkia yrityksiä, joiden kolmen edellisen vuoden keskimääräinen energiankäyttö on vuosittain 2 800–24 000 megawattituntia. Ensimmäistä kertaa lain soveltamisalan piiriin siirtyvät pk-yritykset voivat vielä vuoden 2024 ajan hyödyntää valtion energiatuen energiakatselmukseen.

Järkevän energiankäytön pitäisi olla osa kiinteistön jatkuvaa ylläpitoa ja asumistapaa. Uusinnan yhteydessä valitaan ja päätetään tilojen tavoitelämpötilat. Näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys asumisen energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin.