Palvelusektorin säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Palvelusektori 1 Säästöpotentiaalit 2011-2016 Palvelusektori, yhteensä (1308 kohdetta) Nykyinen kulutus PALVELUSEKTORI Lämpöenergia 863 675 49 814 735 MWh/a €/a 141 756 8 410 378 MWh/a 16,4 % €/a 16,9 % MWh/a 7,9 % €/a 8,4 % Sähköenergia 650 532 57 420 716 MWh/a €/a 51 540 4 831 700 Vedenkulutus 2 495 001 m3/a 158

VESIKUSTANNUS Astianpesukone: vedenkulutus lasketaan vuosittaisena vedenkulutuksena kilowattitunteina 280 pesukerran perusteella EU-asetuksen 1059/2010 mukaan. LCC käyttöohje 10.10.2013 3 Pyykinpesukone: vedenkulutus lasketaan vuosittaisena vedenkulutuksena kilowattitunteina 220 pesukerran perusteella EU-asetuksen 1061/2010 mukaan.

Teollisuuden säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, alle 10 GWh/a (54 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö < 10 GWh/a Lämpöenergia 121 533 6 856 370 MWh/a €/a 34 217 2 142 331 MWh/a 28,2 % €/a 31,2 % MWh/a 10,0 % €/a 10,4 % Sähköenergia 148 985 11 112 535 MWh/a 14 957 €/a 1 160 056 Vedenkulutus

Vedenkulutus on vertailuarvoon nähden korkealla tasolla (katso toimenpidesuositukset). Lämmön ja kiinteistösähkön kulutukset vastaavat tavanomaista tasoa. Valaistuksen ohjaukset on toteutettu porrashuoneissa ja kellarikerroksessa painokytkimin. Ullakkotilassa valaistuksen ohjaus on liiketunnistimella.

Käyttökustannuslaskelmiin vaikuttivat energianja vedenkulutus, energiansäästömahdollisuudet sekä pesuaineen menekki. Kahdella tarjoajalla oli antaa tietoa lämmöntalteenotosta, energiansäästöstä, pesuaineensäätöjärjestelmästä ja vedenkulutuksesta. Merkittävin pisteytysero perustuikin käyttökustannuslaskelmiin, joista voittaja sai täydet pisteet.

Laitteessa tulisi olla hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa jos vedenkulutus, pesuaineen syöttö, vedenkierto tai lämpötila eivät toimi normaalisti. Huollettavuus ja varaosien saatavuus on hyvä huomioida jo hankintavaiheessa. Huolto ja varaosat pidentävät laitteen käyttöikää.

Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.

Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulutut energia laskea kaavalla 6: Kaavan selitteet: Q ρ cp V t2 t1 3600 veden lämmittämiseen kuluva energia (kWh) veden tiheys (1 000 kg/m3) veden ominaislämpökapasiteetti (4,2 kJ/kg°C) vedenkulutus (m3) lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 °C lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5…10 °C

./4/ Vedenkulutus kaupan kiinteistöissä on tyypillisesti pientä.

Toimenpiteellä saavutetaan seuraavat säästöt: Säästö lämmössä 3,0 MWh/a 80 EUR/a Investointi 0 EUR Takaisinmaksuaika 0,0 a 16 5.2.2 Vesikalusteiden käyttötottumuksen muutos Vedenkulutus on suhteellisen hyvää tasoa (128 l/vrk, asukas). Asukkaiden käyttötottumuksia voidaan pienentää tiedottamisella. Säästöpotentiaaliksi on arvioitu noin 4 % eli 5,5 l/vrk,asukas.