Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Neljä asukasta • Rakennusvuosi: 1998 2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. rakennuksen seinien, katon tai yläpohjan eristystasoon tai ikkunoihin kohdistuneet korjaukset, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu

Sääennusteen mukaan ohjattava lämmitys Huomioita: Ilmanvaihto Miten tarpeenmukainen ilmanvaihdon ohjaus toteutetaan? Kotona/poissa-asetuksen mukaan Läsnäolon mukaan Hiilidioksidipitoisuuden mukaan Huomioita: Kiinteistötasoinen Asuntokohtainen Järjestelmän laajuus Milloin hankitaan (vuosi)? Energianhallinta Missä sähköenergian kulutus mitataan?

Samalla varmistetaan, että se toimii Kohde • Paritalo, Espoo • Rakennusvuosi: 1987 • Kaksi asukasta 2 • Lämmitetty kerrosala 130 m , kaksi kerrosta • Lämmitystapa: suora sähkö lämmityspattereilla ja ilmalämpöpumppu • Koneellinen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus 13 000 kWh/vuosi (ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen) Vuotuinen sähkönkulutus kWh 20000 15000 10000 5000 0 2007 2009 2010

Perussäätö on hyvä tehdä erityisesti silloin, kun talon eristystasoa parannetaan (julkisivujen tai yläpohjan lisäeristys, ikkunoiden uusinta tai tiivistys), lämmitysverkostoa kunnostetaan (verkoston pumppujen tai esim. lämmönvaihtimen uusinta) tai kun ilmanvaihtoa muutetaan.

Pientalossa on öljylämmitys sekä painovoimainen ilmanvaihto, ja se on rakennuksena ilmeisen energiatehoton: pientalon E-luvuksi saadaan 510 kWh/(m2 a), ja se sijoittuu energiatehokkuusluokkaan G.

Lisää sähköä kuluu tuotantotilojen ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja valaistukseen. Arvio lämmitysenergian kulutuksesta on noin 1600 gigawattituntia, tulo- ja poistoilmanvaihdon pyörittämiseen tarvittava puhallinenergian kulutus on puolestaan noin 150 gigawattituntia.

häviöt 20 % Lämmitys 48 % Lämmin käyttövesi 11 % Ilmanvaihto 21 % Kuva 3 Normitetun lämpöenergian arvioitu kulutusjakauma kohteittain Ilmanvaihdon lämmön kulutus ja kulutusosuus on pieni johtuen ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta.

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. kuvaukset korjaustoimista, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu, pelletti, jne.).

Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä