Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet Lämmönkäyttö [GWh/vuosi] Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä Polttoaine-energia [GWh/vuosi] % 100 % Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina (kuva 5). 11 1% 2% 13 % 32 % 24 % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut 28 % Kuva 5.

. • Takausmallilla rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, uusitaan rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa.

ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, kiertotalouteen, vesivarojen parantamiseen ja ympäristön saastumisen ehkäisyyn, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen sekä kestäviin investointeihin maa- ja metsätalouden piirissä • kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen ja sähköautohankintoihin • asunto-osakeyhtiöiden uusiutuvan energian investointeihin, kuten maalämpöön

. • Takausmallilla rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, uusitaan rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa.

Tarkemmin tarkasteltavia hajautettuja tuotantomuotoja ovat aurinkosähkö ja –lämpö, lämpöpumppuratkaisut (erityisesti maalämpö), biokaasu, pelletit.

Tämä suuri vaihteluväli riippuu pääasiassa rakennuksen lämmitysratkaisusta (suora sähkö, maalämpö tai kaukolämpö) ja ratkaisun energiatuotannon päästöistä.

. • Takausmallilla rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, uusitaan rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa.

Östersundomin yleiskaava-alueella on varaus suurehkolle aurinkovoimalalle ja kaavaselostuksen perusteella alueen reunamilla on optio alueelliseen maalämpöön tai aurinkolämpöön, vaikka alueen ydinosat todennäköisesti liitetään kaukolämpöön.

Tehdyn selvityksen perusteella Pitkämäen lämpöhuollon tulisi perustua joko maalämpöön tai kaukolämpöön. Näitä vaihtoehtoja tukevat oletetut vuoden 2012 energiamääräykset sekä energiatehokkuusdirektiivin käyttöönotto ensi vuosikymmenen alussa.

Kilpailu lämmitysmarkkinoilla on kiristynyt ja erityisesti maalämpö ja erilaiset hybridijärjestelmät ovat yleistyneet. Kaukolämmön suurimmaksi haastajaksi on viime vuosien kuluessa noussut erityisesti maalämpö. Merkittävä osa lämmitystavan muutoksista suoritetaan tilantees25 sa, jossa rakennuksessa suoritetaan parannustöitä tai nykyiseen järjestelmään on tehtävä investointeja.