Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta kerrotaan lisää oppaan liitteessä 4. 30 30 Lämmityskausi Lämmityskausi Sisäilman eli poistoilman lämpötila Sisäilman eli poistoilman lämpötila 20 20 A - B: LTO:lla talteenotettu lämmitysenergia A: Ilmanvaihdon lämmitystarve ilman LTO:a 10 Lämpötila, °C Lämpötila, °C 10 0 Ulkoilman lämpötilan pysyvyys -10 B 0 B: Ilmanvaihdon lämmitystarve

Tyypillisesti eniten vaikuttaa tuoreveden lämpötila, joka lisää lämmitystarvetta ja tätä kautta muuttaa koko prosessin toimintapistettä.

Alipaineinen uuni imee ympäriltään ilmaa, joka on palamisilmaa kylmempää (kylmä ilma lisää lämmitystarvetta ja polttoaineen kulutusta).

Lämmitystarveluku Kuvaa tietyn ajanjakson lämmitystarvetta. Mitä suurempi luku, niin sitä suurempi on lämmitystarve. Luku lasketaan ajanjaksolle summaamalla oletetun sisälämpötilan (+17 °C) ja ulkoilman lämpötilan vuorokausikeskiarvojen erotukset. Laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila keväällä on yli +10 °C ja syksyllä yli +12 °C.

Toisaalta auringon energiaa kannattaa hyödyntää myös passiivisesti lämpönä huomioimalla auringon säteilyn lämmitysvaikutus rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa, jolloin voidaan vähentää tilojen lämmitystarvetta.

Lämmityskaapelin mitoittamiseen vaikuttaa betonin lämmitystarve. Lämmitystarve määräytyy betonin tyypin, rakenneosan paksuuden, suojauksen sekä ulkolämpötilan mukaan. Asennus tulee tehdä asennusohjeiden mukaan ja kaapelin ehjyys on varmistettava ennen betonointia sekä ennen lämmityskaapelin päälle kytkentää.

Lämmityskauden rajalämpötila Ulkolämpötila, jota matalammilla lämpötilan arvoilla rakennuksen tiloissa on lämmitystarvetta. Osateho Invertteri-säätöinen lämpöpumppu voi toimia osateholla lämmöntarpeen ollessa pienempi kuin lämpöpumpun tuottama suurin mahdollinen lämmöntuotto toimintalämpötilassa.

Lämmityskauden rajalämpötila Ulkolämpötila, jota matalammilla lämpötilan arvoilla rakennuksen tiloissa on lämmitystarvetta. Osateho Invertteri-säätöinen lämpöpumppu voi toimia osateholla lämmöntarpeen ollessa pienempi kuin lämpöpumpun tuottama suurin mahdollinen lämmöntuotto toimintalämpötilassa.

Aurinkolämmön käyttöä rajoittaa se, että suurin osa auringon säteilystä saadaan silloin kun tilojen lämmitystarve on hyvin vähäinen ja lämpöä tarvitaan rakennuksissa vähiten. Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti - elokuussa.

Tanskassa on vähän sähkölämmitystä ja myös lämmitystarve on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Siellä lämpöpumput ovat asunnoissa selvästi harvinaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Sen sijaan ne ovat yleistyneet vapaa-ajan asuntojen lämmityksessä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on asumisen energiankäytön trendi ollut jo jonkin aikaa laskeva.