Kohteen perustiedot 2 2.1 Tarkastelukohteen lämmönkulutus ja vuosikustannukset H&L-järjestelmän katselmuksessa on käytetty vuoden 2008 kulutus- ja tuotantotietoja. Lämmönkulutusta on tarkasteltu tehtaan kaikkien tuotantolinjojen osalta, voimalaitoksen (HVL) todellisen käyttötilanteen määrittämiseksi.

Suurin haaste hukkalämpöjen hyödyntämisessä on, että lämmönkäyttö on elintarviketeollisuudessa suhteellisen hajautettua: elintarviketeollisuus kokonaisuutena sisältää runsaasti erilaisia osaprosesseja, joiden yksittäinen lämmönkulutus on pientä. [7] Myös alatoimialojen välillä on merkittäviä eroja prosesseissa ja vaatimissa lämpötiloissa, ja yhtenäisten teknologisten ratkaisujen luominen

Talo 1 Talo 2 6 400 17 982 133 220 Kulutetun käyttöveden lämmönkulutus, kWh 2 820 4 675 Käyttöveden kiertojohdon lämmönkulutus, kWh 2 190 2 190 11 410 24 845 Lämmitysverkoston lämmönkulutus, kWh Lämpimän käyttöveden kulutus, litraa vuorokaudessa Lämmönkulutus yhteensä, kWh Lämmitysverkostosta jaetaan lämpöä lattialämmitykseen.

Lämmönkulutus on viimeisen kolmen vuoden aikana pysynyt samalla tasolla.

Kaupungin rakennusten sääkorjattu lämmönkulutus on vuonna 2017 noin 104 000 MWh ja sähkönkulutus noin 52 700 MWh. Nämä tiedot edustavat noin 633 400 kiinteistöjen bruttoalaa (johon lasketaan sekä kylmät että lämpimät tilat). Tyypillisiä suuria kunnan kulutuskohteita ovat esimerkiksi sairaalat, oppilaitokset, koulut, päiväkodit, uimahallit, kirjastot.

Tällöin rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 63204 kWh/a. Samalla rakennuksen jäähdytyksen ostoenergiankulutus kasvaa YM 176/2013 liitteen 1 kohdan 3 vaihtoehtoisen jäähdytystarkastelun mukaan 1785 kWh/a. Kokonaisenergiankulutus pienenee noin 13 kWhE/(m2 a). Taulukko 33.

Tasainen lämmönkulutus kuvaa sitä, että seurantajakson aikana tiloja palvelevien LVIS-järjestelmien käyttöajoissa ja -tavoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lämpöenergian ominaiskulutukset ovat olleet jonkin verran keskimääräisiä ominaiskulutuksia pienemmät.