Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla ja kasvihuonekaasuja on pyrittävä vähentämään kaikilla sektoreilla, joskin sektoreiden potentiaalit vähentää päästöjä ovat erilaiset.

Maatalousmaat eli viljelysmaat ja ruohikkoalueet ovat Suomessa kasvihuonekaasujen nettopäästölähde (vuosittain runsaat 7,5 Mt CO2 ekv.) eli hiilivarasto suomalaisissa peltomaissa on keskimäärin laskenut.

Omaisuuserien arvo Energiansäästö Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot Kasvihuonekaasu päästöt Huoltovarmuus Julkisen sektorin budjetit Energian jakelu ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTUMINEN Resurssien hallinta Energian hinta Ilmansaastepäästöt Kansantaloudelliset vaikutukset Teollinen tuottavuus Työllisyys Terveys ja hyvinvointi Köyhyyden vähentäminen Kuva 1.

Listauksessa huomioitu rahoitukset kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen, sekä äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen, niihin varautumiseen ja sopeutumiseen. Myös Kiertotalous-Suomi sivuston ylläpitämä lista vähähiilisen kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja -lähteistä on linkattu tähän listaan.

Listauksessa huomioitu rahoitukset kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen, sekä äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen, niihin varautumiseen ja sopeutumiseen. Myös Kiertotalous-Suomi sivuston ylläpitämä lista vähähiilisen kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja -lähteistä on linkattu tähän listaan.

. • Teemoja on kolme: • energiatehokkuus ja kasvihuonekaasujen vähentäminen, • ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja hillintätoimet sekä • hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. • Ensimmäinen hakukierros on avattu 5.5.2023 ja hakuaikaa on 2.10.2023 asti.

Tässä selvityksessä keskitytään vain kasvihuonekaasujen tarkasteluun, joilla on potentiaalista vaikutusta ilmaston lämpenemiseen (GWP). Tärkeämmät rakennusalalla energian käytöstä ja tuotteiden valmistuksesta syntyvät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O).

sequen 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut. [Verkkojulkaisu]. 2022. [Viitattu: 25.11.2022]. Saatavissa: https://stat.fi/julkaisu/cktlew2c03aln0a515eyjyxe8 8 Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian kokonaiskulutus kasvoi 6 % vuonna 2021, mutta fossiilisen energian kulutus laski. [Verkkojulkaisu]. 2022. [Viitattu: 25.11.2022].

Listauksessa huomioitu rahoitukset kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen, sekä äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen, niihin varautumiseen ja sopeutumiseen. Myös Kiertotalous-Suomi sivuston ylläpitämä lista vähähiilisen kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja -lähteistä on linkattu tähän listaan.

Listauksessa huomioitu rahoitukset kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen, sekä äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen, niihin varautumiseen ja sopeutumiseen. Myös Kiertotalous-Suomi sivuston ylläpitämä lista vähähiilisen kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja -lähteistä on linkattu tähän listaan.