Yksi tapa selvittää sekä ilmanvaihdon että ilmastointijärjestelmän kunto on teettää ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän kuntotutkimus. – Ennakoivilla korjauksilla voidaan välttää yllättävät järjestelmäviat, jotka aiheuttavat suunnittelemattomia käyttökatkoksia ja olosuhteiden heikkenemistä.

Ilmanvaihtoon saatavissa oleva lauhdelämmöstä talteenotettu energia kaupan pintaalan funktiona 17 Kuva 11. Ilmanvaihtoon saatavissa oleva lauhdelämmöstä talteenotettu energia kuukausijakaumana. Lämmitettävä pinta-ala 200m2. Ilmanvaihtoon saatavasta LTO-lämmöstä n. 90 % käytetään lämmityskaudella.

Kosteudenpoisto edellyttää riittävää ilmanvaihtoa. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto on usein pienimmillään, joten tarvitaan lisätuuletusta. Mikäli lämmityskuluissa haluaa säästää, voi laskea lämpötilaa ja/tai käyttää aikaohjattua termostaattia. Toimivan säätimen avulla kulutusta voidaan vähentää parhaimmillaan jopa 2/3.

Lämmöntalteenotosta huolimatta energiakustannukset eivät käytännössä välttämättä pienene siirryttäessä painovoimaisesta koneelliseen ilmanvaihtoon, koska ilmanvaihtomäärät paranevat (kasvavat) runsaasti painovoimaiseen ilmanvaihtoon nähden ja lisäksi ilmanvaihtokoneen puhaltimet ja mahdollinen jälkilämmitysvastus kuluttavat jonkin verran sähköä.

Painovoimainen ilmanvaihto • Tarkistakaa korvaus- ja poistoilmareittien toiminta. • Tilatkaa tarvittaessa hormien nuohous ja venttiilien säätötyö LVI-urakoitsijalta. • Laatikaa yhteiset ohjeet asukkaille ilmanvaihdon käyttöä ja kunnossapitoa varten.

Useissa 1960-luvun taloissa ilmanvaihto toimii painovoimaisesti. Koneellinen poistoilmanvaihto huippuimureineen yleistyi 1970-luvun loppupuolella, ja vasta 1980-luvun lopulla saatiin käyttöön nykyaikaisempia lämmöntalteenottoratkaisuja.

Asuinrakennusten energian tai kokonaisenergian kulutusta laskettaessa on käytettävä ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h, jos suunniteltu ilmanvaihto ei ole tätä suurempi. Muiden kuin asuinrakennusten suunnitelmien laskelmissa on käytettävä ilmanvaihtokertoimena uudisrakentamisen vaatimukset täyttävää ar- voa, jos suunniteltu ilmanvaihto ei ole tätä suurempi.

Säädä ja käytä ilmanvaihtoa oikein. Säädä koneellista ilmanvaihtoa tarpeen mukaan, ohita lämmöntalteenotto kesäkaudella ja palauta toiminto heti kesähelteiden päätyttyä. Talviaikana säädä tuloilmaikkunan venttiili talviasentoon sekä pesuhuoneen lautasventtiili pienemmälle painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Tarkista käyttövesivaraajan lämpötila-asettelu. Suositus on 55–60 °C.

Kesän jäähdytyskaudella on hyvä aika myös selvittää ilmastointijärjestelmän kunto esimerkiksi teettämällä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus. Tutkimuksen jäähdytystarkastukset tehdään kun jäähdytys on käytössä. Lisätietoa löytyy verkosta: www.motiva.fi/ilmastointi.

Käyttäjiltä palautetta ongelmakohdista Rakennuksen taloteknisten järjestelmien (esimerkiksi ilmanvaihto, lämmitys) kunnon ja toiminnan selvittäminen kuuluu yleensä huoltohenkilöstölle, mutta yhteisten tilojen käyttäjät huomaavat parhaiten mahdolliset puutteet ja viat. Rakentavassa hengessä annettu palaute auttaa kouluisännöitsijää tai talonmiestä puuttumaan ongelmakohtiin.