Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan kuitenkin aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja (esim. lämpö, valaistus, ilmanvaihto, äänitaso) vaarantaen. Yksittäisten laitteiden, koneiden tai palveluiden optimoinnin sijaan tulisi huomio kiinnittää kokonaisuuteen.

kosteus- ja lämpökuorman pienentämismahdollisuudet • oven toiminta ja niiden parantamismahdollisuudet • kylmä- ja pakkasvarastojen rakenteiden läpivienti- ja liitoskohtien kunto • höyrystimien sulatuksen ohjaus • jäähdytettyjen tilojen koko toimintoihin nähden • tilassa käyttävien sähkölaitteiden, kuten koneiden ja valaistuksen tyyppi, ohjaus sekä sijainti hyllyihin nähden • tilan ilmanvaihto

Pumppukäyttöihin liittyvä säästöpoten-tiaali on tutkimuksen mukaan noin 30 % kokonaisenergian säästöpotentiaalista. 12 PUMPUT Sähkömoottorit ym. käytöt 47% Sähkönjakelu 1% Lämmöntalteenotto 2% Pumput 29% Puhaltimet ja ilmanvaihto 3% Paineilma 14% Jäähdytys 4% Kuva 5. Moottorikäyttöjen säästöpotentiaalin jakauma eurooppalaisessa Motor Challenge -hankkeessa /4/.

Mikäli uuneissa on ilmanvaihto kosteudenhallinnan takia, ei sähköistämisellä ole vaikutusta lämmöntalteenottopotentiaaliin. Kun tarkastellaan teollisuuden liikkuvia työkoneita, voidaan esimerkkinä tarkastella trukkien merkitystä energiankäytön ja sähköistymisen näkökulmasta. Suomessa myydään noin 4000 uutta trukkia vuodessa.