Ohjeet ja oppaat: Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry.

Ilmanvaihto 1009/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Käytäntö: Turvallisinta on pysyttäytyä pääosin siirrettävän kohteen alkuperäisessä ilmanvaihtoratkaisussa. Hirsirakennuksissa se tarkoittaa lähtökohtaisesti painovoimaista ilmanvaihtoa. Märkätiloihin saattaa olla tarpeen toteuttaa tehostettua poistoilmanvaihtoa.

8 Teollisuuden vaativat ilmanvaihtokohteet Valmistavassa teollisuudessa on useita kohteita, joissa tuotantotilojen ilmanvaihto on vahvasti kytköksissä tuotantoprosessiin. Usein voidaan puhua myös ilmastoinnista, mikäli ilmanvaihtoon liittyy ilman ominaisuuksien käsittelyä, kuten kostutusta, kuivausta tai jäähdytystä.

Jusu Toivonen, Rukakeskus Oy & Pyhätunturi Oy www.motiva.fi 5) Työolojen parantuminen Eri aloilla yleisimmät energiatehokkuustoimet liittyvät valaistukseen, lämmitysjärjestelmään tai ilmanvaihtoon. Näillä kaikilla on suoria myönteisiä vaikutuksia niin tilojen käyttömukavuuteen kuin työviihtyvyyteen.

Tarkasteluun voidaan ottaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto tai teollisuudessa jokin tietty osa tuotannosta. Lisäksi tilaaja ja katselmoija voivat sopia vapaasti katselmuksen raportointi- ja toteutustavasta.

Homevaurion ensisijainen korjausmenetelmä on vaurioituneen rakenteen korjaaminen kosteusteknisesti oikein toimivaksi ja vaurioituneen materiaalin poistaminen. 12 Lisäksi rakenne tiivistetään ja ilmanvaihto korjataan tai säädetään lähelle tasapainotilaa. Näin vähennetään alipainetta ja sitä kautta rakenteiden läpi tulevia ilmavirtauksia.

. – Rakennuksissa on kiinnitetty huomioita sekä ilmanvaihtoon että lämmitykseen. Lämmöntalteenotto esim. jäähallissa auttaa säästämään tuloilman ja asiakastilojen lämmityksessä ja samalla on säästetty mittavasti kaukolämpöä, kertoo suunnitteluinsinööri Juhani Korte Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksesta.

Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan kuitenkin aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja (esim. lämpö, valaistus, ilmanvaihto, äänitaso) vaarantaen. Yksittäisten laitteiden, koneiden tai palveluiden optimoinnin sijaan tulisi huomio kiinnittää kokonaisuuteen.

Lisäksi ammattikeittiössä kulutetaan vuosittain vielä lähes kolminkertainen määrä (1600 GWh) sähköenergiaa tilojen lämmitykseen, ilmanvaihtoon noin 150 GW ja noin 40 GWh valaistukseen. (Motiva 2010a).

kosteus- ja lämpökuorman pienentämismahdollisuudet • oven toiminta ja niiden parantamismahdollisuudet • kylmä- ja pakkasvarastojen rakenteiden läpivienti- ja liitoskohtien kunto • höyrystimien sulatuksen ohjaus • jäähdytettyjen tilojen koko toimintoihin nähden • tilassa käyttävien sähkölaitteiden, kuten koneiden ja valaistuksen tyyppi, ohjaus sekä sijainti hyllyihin nähden • tilan ilmanvaihto