Huber Finland Oy:n Taavetin tehdasta sulatusuunin energiankäytön hallinnassa. Myös uuniin ja lämmön talteenottoyksikköön tehtyjen parannusten ja osaavan henkilöstön ansiosta uuni kuluttaa aiempaa vähemmän energiaa. Uunin ovat yli kolmannes Suomen toimintojen kokonaisenergiansäästöstä. Vesilasin valmistus kuluttaa paljon energiaa.

Teollisuuden energiankäyttöä kuvataan Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvien lukujen avulla.

Energiatehokkuuspalveluiden kilpailutus Hankinnan toinen osa koski energiatehokkuuden asiantuntijapalveluita, kuten energiakatselmuksia, rakennusten energiatodistuksia, määräaikaistarkas­ tuksia, kiinteistöjen energianhallintaa, toimistolait­ teiden ja valaistuksen energiankäytön selvittämistä sekä säästötoimenpiteiden toteutusta.

Mukana noin 60 % Suomen energiankäytöstä Säästöä yli kaksi terawattituntia vuodessa. Vuosina 2017–2022 sopimukseen liittyneet ovat tehneet lähes 25 000 toimenpidettä, joiden ansiosta vuotuinen energiankäyttö on tehostunut kaikkiaan kuuden vuoden aikana yhteensä lähes 12,5 terawattituntia.

VÄLTÄ VAJAATÄYTTÖÄ Jos uuni on jatkuvasti vajaatäyttöinen, kannattaa harkita muita toimia, esimerkiksi uunin osastointia, energiankäytön tehostamiseksi. Osastointi mahdollistaa lämmityksen ja mahdollisen ilmankierron vain tarvittavissa osissa uunia. Jos se ei ole teknisesti mahdollista, lämmitystä ja ilmankiertoa on ohjattava tuotantomäärän perusteella.

Suurin osa energiankäytöstä on polttoaineita (Kuva 4.10), mutta huomionarvoista on, että vain hyvin pieni osa niistä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Kuva 4.10 Metsäteollisuuden erityspiirteitä ja energiankäytön kulutusjakauma.

Haastavien kansainvälisten velvoitteiden toteuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttää energiankäytön tehostamista kaikilla osaalueilla.

Yhtiö on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen mukaisesti tehostamaan energiankäyttöään ja edistämään asiakkaiden energiankäytön tehostumista.  Teksti: Sirpa Mustonen Kuvat: Kimmo Haimi Motiva on tuottanut tämän aineiston osana vuosina 2014-2016 toteutettua yhteistyö­ hanketta, jossa tarkasteltiin teollisuuden lämmönsiirron energiatehokkuutta.

Rovaniemen ruokapalveluissa vastuullisuus ei toteudu yksin hankintojen kautta, vaan tärkeitä keinoja ovat myös energiankäytön tehostaminen ja ympäristönäkökohtien huomiointi ruokalistasuunnittelussa.

Ilman sisältämän typen lämmittäminen vaatii ylimääräistä lämpöenergiaa, mikä lisää polttoaineenkulutusta. energiankäyttöä jopa kymmeniä prosentteja, kun poltossa ei tarvitse lämmittää ilman sisältämää typpeä. Hapen käytöstä aiheutuu investointi- ja käyttökustannuksia, joiden kannattavuus on tarkasteltava tapauskohtaisesti.