Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, älä avaa ikkunoita tai tuuleta ovea avaamalla. Se sotkee ilmanvaihdon toiminnan. 2. Hyödynnä passiiviset keinot lämpötilan hallitsemiseksi, esimerkiksi ikkunakaihtimet. Kaihtimien suoma varjo toimii tehokkaasti auringonpaahdetta vastaan. 3.

➢ Korjaushankkeiden prosessi ➢ Putkiremontit, julkisivuremontit ➢ Vastuunjako-kysymykset ➢ Sähköautojen latausjärjestelmät ➢ + alan ajankohtaiset tilanteen mukaan (esim. asbesti muutama vuosi sitten) Energianeuvonta 2020 • Ajanvarauksella • Volyymi vuositasolla: 30 – 40 kappaletta • Teemoina tyypillisesti: ➢ Maalämpö, lämpöpumput, ilmanvaihto, vesiasiat, korjaushankkeet, energiatodistus

Jonkin osatekijän (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) vertailulämpöhäviötä suurempi lämpöhäviö edellyttää vähintään vastaavaa lämpöhäviön vähentämistä toisen osatekijän kohdalla.

Ohjeet ja oppaat: Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry.

Lämmitysenergian keskikulutus eri ikäisissä omakoti- ja paritaloissa (tilat, ilmanvaihto, käyttövesi, lämmitysjärjestelmien sähkö).

Lähtötietoja jouduttiin hieman markkinoi lämmitykseen, veden- ja energian­ jakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä. Päätuotteita ovat näihin järjestelmiin sisältyvät erilaiset muovista valmistetut putket.

Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientaloissa 1980-luvulta alkaen. Tätä vanhemmissa taloissa on yleensä painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Neljän asukkaan esimerkkitalossa ilmanvaihto on koneellinen poisto ja lämmön talteenotto.

Ilmanvaihto 1009/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Käytäntö: Turvallisinta on pysyttäytyä pääosin siirrettävän kohteen alkuperäisessä ilmanvaihtoratkaisussa. Hirsirakennuksissa se tarkoittaa lähtökohtaisesti painovoimaista ilmanvaihtoa. Märkätiloihin saattaa olla tarpeen toteuttaa tehostettua poistoilmanvaihtoa.

Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Neljä asukasta • Rakennusvuosi: 1998 2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003

Samalla varmistetaan, että se toimii Kohde • Paritalo, Espoo • Rakennusvuosi: 1987 • Kaksi asukasta 2 • Lämmitetty kerrosala 130 m , kaksi kerrosta • Lämmitystapa: suora sähkö lämmityspattereilla ja ilmalämpöpumppu • Koneellinen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus 13 000 kWh/vuosi (ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen) Vuotuinen sähkönkulutus kWh 20000 15000 10000 5000 0 2007 2009 2010