Analyysi on suositeltava myös kaupoille, joiden sähkönkulutus ylittää 150 MWh vuodessa. Energiatehokkuus ei välttämättä vaadi mittavia investointeja – pelkästään laitteiden säädöillä, sijoituksella ja oikealla käytöllä saavutetaan tuntuvia säästöjä. tarkastelee kokonaisvaltaisesti kaupan kylmäntuotannon energiatehokkuutta.

Kaikkiaan analysoitiin tietoja noin tuhannesta kohteesta; mm. noin 300 lämpöpumppua hyödyntävää kotitaloutta, yli 300 kotitalouden sähkönkulutustiedot • Aktiivista viestintää tuloksista: casekortteja, artikkeleita ja tiedotteita, verkkoaineisto, luentoja ja esityksiä, vierailuja • Työkalu energiayhtiöiden asiakaspalvelun tueksi Tiedon ja asiantuntijuuden jakamista • yhteistyöryhmissä Sähkönkulutus

Kostuttimen sähkönkulutus on ollut vuonna 2004 arviolta 35 MWh/a. Mikäli kostuttimen kostutustehon lasku olisi huomattu heti kevättalvella 2004 ja kostutuspatruunat olisi vaihdettu uusiin, olisi kostuttimen sähkönkulutus ollut koko vuoden osalta arviolta 155 MWh/a.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Vuotuinen sähkönkulutus lasketaan kertomalla pumpun ottama teho mitoituspisteessä kyseisen tehon huipunkäyttöajalla. Esimerkiksi tarjoajalle 1: 127 kW· 6 500 h/a = 825 500 kWh/a Vuotuinen käyttökustannus lasketaan kertomalla käytetty sähkönkulutus sähkön hinnalla.

E-lukulaskennassa valaistuksen sähkönkulutus lasketaan asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuuden mukaisesti. Oppaan rakenne on esitetty kuvassa 1. 1. Johdanto 2. Määritelmiä ja käsitteitä 3. Asetukset ja ohjeet 4. Valaistuksen tehontiheyden ja ohjauksen huomioiminen E-lukulaskennassa 5. Laskentaesimerkit Kuva 1.

Sähkön ja lämmön teho- ja energiamittarit · Omakäyttölämpöenergian mittaus · tuotannollinen omakäyttöenergia · kiinteistön lämmitys · Omakäyttösähköenergian mittaus · tuotannollinen kokonaissähkönkulutus · isojen puhaltimien ja pumppujen sähkönkulutus.

ZETVESF LOPPURAPORTTI 56 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2030 Kaikille skenaarioille yhteiset lähtöoletukset Sähkönkulutus Suomen vuotuisen sähkön kulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 95 TWh. Tätä profiilia käytetään mallinnuksen pohjana. Profiili on siis kulutus ilman kysyntäjoustoa.

Vanhoja moottoreita uusittaessa tulee selvittää moottoreiden nykyinen sähkönkulutus ja vaatia, että uusien moottoreiden energiankulutus on tämän alapuolelle. Täten saavutetaan parempi hyötysuhde. Yleensä laitteistoissa on energiansäästöpotentiaalia. Lisäksi vanhaa moottoria vaihdettaessa on syytä tarkistaa sen päämitat, jotta mahdollinen sovitusalusta osataan mitoittaa oikein.

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus