Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina.

Hanke kytkeytyy edellä mainittuun Koppö Energia Oy:n hankkeeseen siten, että suurin osa Mustasaaressa talteenotetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin Kristiinankaupunkiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Jätteenpolttolaitokselle suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitos poistaisi sen savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia.

Se tuottaisi Lahti Energia Oy:n Kymijärvi II ja III voimalaitosten savukaasuista erotetusta hiilidioksidista ja elektrolyyserillä tuotetusta vedystä metanoimalla tuotettua uusiutuvaa metaania verkkoon syötettäväksi. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 410 GWh metaania ja noin 128 GWh lämpöä vuodessa.

Nyt Business Finlandin toimivalta laajenisi koskemaan kaikkia asetuksen alla myönnettäviä tukipäätöksiä vedyn tuotantoa ja varastointia sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskeville hankkeille.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.

Erityisesti otetaan huomioon hankkeet, jotka mahdollistavat hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamista tai mahdollistavat hiilinegatiivisuuden esimerkiksi hiilidioksidin talteenotolla ilmasta. Hakemukset tulee jättää Euroopan komissiolle 10.3.2021 mennessä.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

Lahteen onkin jo suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn tuotannon Power-to-Gas -laitos, joka muuttaa hiilidioksidin ja tuulivoimasähkön kaasupolttoaineeksi.