YM asetuksen 176/2013 liitteen 1 taulukosta 8 (9) 13 4.2 Ilmanvaihto Energiatodistuksen laskennassa ilmanvaihdon ilmavirtoina käytetään rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 taulukossa 2 esitettyjä ilmavirtoja. Kokonaistulo- ja poistoilmavirrat ovat laskennassa yhtä suuria.

Tämän rakennustyypin ilmanvaihto on aina päällä.

Jos ilmanvaihto on toteutettu sellaisella lämmöntalteenotolla, joka ei siirrä poistoilmasta talteenotettua lämpöä tuloilmaan, tai lämmöntalteenottoa ei ole, niin kaavassa (3.10) käytetään lämmöntalteenottolaitteen jälkeisenä lämpötilana (Tlto) ulkoilmanlämpötilaa (Tu).

kosteus- ja lämpökuorman pienentämismahdollisuudet • oven toiminta ja niiden parantamismahdollisuudet • kylmä- ja pakkasvarastojen rakenteiden läpivienti- ja liitoskohtien kunto • höyrystimien sulatuksen ohjaus • jäähdytettyjen tilojen koko toimintoihin nähden • tilassa käyttävien sähkölaitteiden, kuten koneiden ja valaistuksen tyyppi, ohjaus sekä sijainti hyllyihin nähden • tilan ilmanvaihto

Eniten säästöjä saatiin aikaan toimitilojen lämmityksessä, prosesseihin kuluvassa energiassa sekä ilmanvaihto- ja vesijärjestelmissä. Kuva 5: Energiansäästötoimenpiteiden kohdistuminen vuonna 2021 [9].

Vapaajäähdytys ulkoilmalla Rakennusta voidaan jäähdyttää ilmanvaihto- tai ilmastointilaitosta käyttäen ulkoilmalla. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla. Kun rakennuksessa on jäähdytystarvetta ja samalla ulkoilman lämpötila on riittävän alhainen, voidaan ulkoilmaa käyttää tilojen välittömään jäähdyttämiseen.

Vapaajäähdytys ulkoilmalla Rakennusta voidaan jäähdyttää ilmanvaihto- tai ilmastointilaitosta käyttäen ulkoilmalla. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla. Kun rakennuksessa on jäähdytystarvetta ja samalla ulkoilman lämpötila on riittävän alhainen, voidaan ulkoilmaa käyttää tilojen välittömään jäähdyttämiseen.

Ilmanvaihto on koko rakennuksessa painovoimainen. Lämmitysjärjestelmän ominaisuuksina on käytetty energiatodistusasetuksen liitteessä 1 annettuja oletusarvoja. Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2017 yhteensä 3200 kWh sähköä ja noin 4500 litraa lämmitysöljyä.

lämpöhäviötä käsitellään seuraavissa Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa  C4 Lämmöneristys, Ohjeet 2012  D3 Rakennuksen energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012  D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 C3 Rakennuksen lämmöneristys, Määräykset, kumotaan ja energiatehokkuutta koskevat osat siirretään osaan D3 ja D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto

lämpöhäviötä käsitellään seuraavissa Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa  C4 Lämmöneristys, Ohjeet 2012  D3 Rakennuksen energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012  D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 C3 Rakennuksen lämmöneristys, Määräykset, kumotaan ja energiatehokkuutta koskevat osat siirretään osaan D3 ja D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto