kosteus- ja lämpökuorman pienentämismahdollisuudet • oven toiminta ja niiden parantamismahdollisuudet • kylmä- ja pakkasvarastojen rakenteiden läpivienti- ja liitoskohtien kunto • höyrystimien sulatuksen ohjaus • jäähdytettyjen tilojen koko toimintoihin nähden • tilassa käyttävien sähkölaitteiden, kuten koneiden ja valaistuksen tyyppi, ohjaus sekä sijainti hyllyihin nähden • tilan ilmanvaihto

Ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottokone (LTO): laitteen vuosihyötysuhde on n. 70 % Lämpöenergia siirtyy katolta asuntokohtaisesta aurinkokeräimestä nesteen välityksellä lämminvesivaraajaan.

Korvausilma ja koneellinen ilmanvaihto Jos talossa on koneellinen ilmastointi, edellyttää vedon aikaansaaminen yleensä erillistä korvausilman tuontia. Ilmastointi aiheuttaa asuntoon pienen alipaineen ja se vaikeuttaa tulisijan toimintaan. Ilmastointi olisi suunniteltava siten, että yksi korvausilmaventtiili on lähellä tulisijaa.

Jos useamman huoneiston ilmanvaihto on järjestetty yhtä kanavaa myöten ulos, on ilmastoinnin kautta karkaavan lämmön talteenotto järkevä toteuttaa poistoilmalämpöpumpulla.

Kannattavimpia aurinkosähköinvestoinnit ovat kiinteistöissä, joissa kuluu kesäaikana runsaasti sähköä, kuten toimitila- ja liikerakennukset jotka käyttävät sähköä ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen.

Vapaajäähdytys ulkoilmalla Rakennusta voidaan jäähdyttää ilmanvaihto- tai ilmastointilaitosta käyttäen ulkoilmalla. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla. Kun rakennuksessa on jäähdytystarvetta ja samalla ulkoilman lämpötila on riittävän alhainen, voidaan ulkoilmaa käyttää tilojen välittömään jäähdyttämiseen.

Vapaajäähdytys ulkoilmalla Rakennusta voidaan jäähdyttää ilmanvaihto- tai ilmastointilaitosta käyttäen ulkoilmalla. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla. Kun rakennuksessa on jäähdytystarvetta ja samalla ulkoilman lämpötila on riittävän alhainen, voidaan ulkoilmaa käyttää tilojen välittömään jäähdyttämiseen.

Ilmanvaihto on koko rakennuksessa painovoimainen. Lämmitysjärjestelmän ominaisuuksina on käytetty energiatodistusasetuksen liitteessä 1 annettuja oletusarvoja. Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2017 yhteensä 3200 kWh sähköä ja noin 4500 litraa lämmitysöljyä.

lämpöhäviötä käsitellään seuraavissa Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa  C4 Lämmöneristys, Ohjeet 2012  D3 Rakennuksen energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012  D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 C3 Rakennuksen lämmöneristys, Määräykset, kumotaan ja energiatehokkuutta koskevat osat siirretään osaan D3 ja D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto

lämpöhäviötä käsitellään seuraavissa Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa  C4 Lämmöneristys, Ohjeet 2012  D3 Rakennuksen energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 2012  D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 2012 C3 Rakennuksen lämmöneristys, Määräykset, kumotaan ja energiatehokkuutta koskevat osat siirretään osaan D3 ja D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto