Korjausrakentamisen strategia Kuulemistilaisuus 11.2.2020 Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Nykytilanne - Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset • Kaukolämpöön ja sähköön perustuvilla energiamuodoilla katetaan 79 % lämmön tarpeesta • Rakennuskohtainen biomassa 13 % -> Fossiiliset energialähteet 8 % Ohjauskeinot hiilineutraaliin lämmitykseen Ohjaus OK!

Huomioiden kiin- 106 teistöjen ikäjakauma, vie öljylämmityksen korvautuminen kuitenkin aikaa, eikä öljyn käytöstä välttämättä päästä nopeasti eroon nykyisillä ohjauskeinoilla, erityisesti mikäli öljyn markkinahinta pysyy alhaisena. Sähkölämmitetyissä kiinteistöissä sähkön käyttöä voidaan vähentää ottamalla rinnalle lämpöpumppuja, aurinkolämpöä tai polttaa puuta.

Kehitetään edelleen asumisessa, liikkumisessa ja ravitsemuksessa käytössä olevia ohjauskeinoja ja mahdollistetaan kuluttajien toimia tavoitteena kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Kehitetään edelleen asumisessa, liikkumisessa ja ravitsemuksessa käytössä olevia ohjauskeinoja ja mahdollistetaan kuluttajien toimia tavoitteena kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Hallitusohjelman mukaan säädöspolitiikan ohjausta selkeytetään, tavoitteena sääntelyn nettomääräinen keventäminen ja säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisääminen. Tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.

Onkin totta, että jälkimmäiseen kohdistuu suuri joukko muitakin ohjauskeinoja, kuten ekosuunnittelumääräyksiä, vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia, energiakatselmuksia ja verotoimia. Samalla rakennuksen tulisi itsessään olla energiatehokas, vaikka prosessista syntyvien ylijäämälämpöjen määrä olisi merkittäväkin.

Kilpailukykyanalyysi ja elinkaarikustannuslaskenta (LCC) 2.1 Kilpailukyky Kaukolämmön kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa uudistuvat rakentamismääräykset ja erityisesti rakennusten ominaisenergiankulutus, polttoaineiden hintakehitys sekä poliittiset ohjauskeinot.

Ohjauskeinot ovat väistämättä osin päällekkäisiä. Asemakaava vaikuttaa liikenteen, rakentamisen ja rakennusten energiankulutuksen päästöihin. Lisäksi asemakaavan tulisi mahdollistaa muut ilmastotavoitteita toteuttavat ohjausmekanismit. Esimerkiksi nettonollaenergiatalojen toteuttaminen edellyttää uusiutuvan energian tuotantoa tontilla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä.