Näitä pitäisi saada pienennettyä, jotta teollisen toiminnan sähköistyminen olisi kannattavaa. [14] Sähköistymisen haasteista kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa. 2.2 Tilanne nykypäivänä Vuonna 2015 solmittiin Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteena oli kääntää laskuun maailman kasvihuonekaasupäästöt.

Tämä on merkittävä saavutus, kun sitä vertaa toimialan vuosittaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. [1] Energiatehokkuussopimukset sisältävät lukuisia toimenpideohjelmia, joiden kautta energiatehokkuutta lisätään.

Suomen kansalliset kasvihuonepäästöt vuonna 2020 olivat 48,1 Mt CO2-ekv (Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020, 2021). Suomen vientiteollisuuden rungon muodostavat metallinjalostus sekä metsä- ja kemianteollisuus. Suomen teollisuus on EU-maiden energiavaltaisin, ja kuljetusetäisyydet ovat kilpailijamaihin verrattuna pitkät.

Metallinjalostuksen suorat (Kuva 2, scope 1) ja energianhankinnasta (Kuva 3.2, scope 2) aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kattavat suurelta osin alan kasvihuonekaasupäästöt (Kuva 3.2). Merkittävämmässä roolissa onkin metallinjalostuksen prosessien kehitys biohiileen ja vetyyn pohjautuviksi.